PILVILAULU
Hetket liitävät niinkuin pilvet vainioitten yli. Kaikkien pilvien takaa aukee ahnas Tyhjän syli.
Ei ole mitään armahdusta
sille, mi elää tohti,
sille, mi lentää perhossiivin
Päivän silmiä kohti.
Mikä on rientänyt korkeimmalle,
korkeimmalta se putoo.
Kuolema niittää vainionsa.
Lukki verkkonsa kutoo.