RAKKAUS
Dan Andersson.
Sanotaan, että profeetta uskossaan, jonk' ääni kuin malmi, kuin symbaali soi, rakkautta jok' ei tule tuntemaan, hän on turhaa, hän hukkua voi.
Sillä profetia kokonansa häviää,
kuin tuuli, savu kuolee se, voimaton,
mut kaikki, min rakkaus täyttää, se jää
ja niinkuin jumala on.
Teet, rakkaus, kaunihiks ohdakkeen, sinä kuin sade käyt yli nääntyvän maan, kukan tuot, puron vihreine äyräineen aron hiekkahan polttavaan.