VOITTOA LIIKKEESTÄ.

Letkunen ei ollut mikään tavallinen mies. Hän oli liikemies. Hän perusti paraikaa omaa liikettä lainaksi saamansa suuremman rahasumman avulla.

Hän oli aluksi tilannut liikkeeseensä sisustuksen. Hyllyt ja myymäläpöydän.

Letkunen oli paraikaa myymälässään ja sijotteli paikoilleen hyllyä, joka ensimmäisenä oli valmistunut.

Silloin myymälään ilmestyi arpajaisvoittojen kerääjä naisen hahmossa.

— Tietysti johtaja Letkunen liikemiehenä lahjoittaa meille jonkun paremman voiton? Se on jokaisen kansalaisen velvollisuus. Meidän asiamme on niin hyvä.

— Mutta minulla ei vielä oikeastaan olekaan liikettä. Se vasta on tulossa.

— Sitä suuremmalla syyllä. Teidän tuleva liikkeenne ei tule menestymään, ellette muista meitä. Antakaa joku suurempi voitto, ja menestyksenne on taattu.

— Minulla ei ole vielä mitään. Näettehän, ettei koko liikkeessä vielä ole muuta kuin tyhjät seinät ja tuo hylly!

— No mutta tuo hyllyhän on suurenmoinen voitto! Tietysti annatte hyllyn! Siitä tulee 3 kirjahyllyä.

— Mutta sehän on mahdotonta!

— Ei ollenkaan mahdotonta, sahalla sen saa pian 3 osaan. Oi, minä kiitän jo etukäteen! Te olette jalomielinen kansalainen, johtaja Letkunen. Ajatelkaa arpajaistemme suurta tarkoitusta ja liikkeenne ja omaistenne ja jälkeläistenne ja tulevien sukupolvien onnea. Mitä on sen kaiken rinnalla 1 hylly, jonka, jos onni on hyvä, voitte saada takaisinkin ostamalla arpoja.

Puolen tunnin kuluttua oli voittojen kerääjä puhunut Letkusen niin pyörryksiin, että Letkunen itse kuljetti hyllyn arpajaistoimistoon ja tarjosi vielä takkiaankin yltään, mutta onneksi kukaan ei tullut huomanneeksi hänen tarjoustaan.

Seuraavana päivänä Letkunen sai myymäläänsä toisen hyllyn ja myymäläpöydän.

Sinä päivänä syntyi Letkusen myymälässä ankara kina kolmen eri arpajaisten voittojen kerääjän kesken siitä, kuka saisi myymäläpöydän, kuka saisi hyllyn ja kuka jäisi ilman.

Yksi voittojen kerääjä sai myymäläpöydän ja molemmat toiset jakoivat hyllyn kahtia keskenään. Letkunen jäi ilman.

Letkunen tilasi uuden myymäläpöydän ja uudet hyllyt.

Ensimmäisen hyllyn saavuttua Letkunen lukitsi myymälän oven ja varustautui revolverilla.

Eräitten arpajaisten voittojenkerääjä kiipesi sisään pihanpuolella olevasta ikkunasta. Puolen tunnin kuluttua Letkunen kyynelsilmin luovutti jaloon tarkoitukseen 1 hyllyn ja 1 revolverin.

Myöhemmin samalla viikolla hän toisille arpajaisvoittojen kerääjille luovutti sitkeän vastarinnan jälkeen myymäläpöydän ja toisen hyllyn ja suuren puukon ja puolen tusinaa mukulakiviä, jotka hän oli kerännyt myymäläpöydän taakse.

Letkuselta oli nyt kahteen kertaan mennyt myymälän sisustus. Hän tilasi vielä kolmannen kerran hyllyt ja myymäläpöydän.

Mutta silloin oli tulossa yhtaikaa seitsemät suuret arpajaiset. Arpajaisvoittojen kerääjät ahdistelivat Letkusta yötä päivää. He saivat hyllyt ja myymäläpöydän jo puuseppätehtaasta lautoina.

Letkusen liikkeen perustamiseen lainaama koko summa oli nyt mennyt.
Hänet tunnettiin arpajaispiireissä jalona ja pehmeänä kansalaisena.
Hänen liikkeensä olisi epäilemättä menestynyt, jos hänellä olisi liike
ollut.

Hän meni vielä kerran tyhjään myymälähuoneistoonsa, jonka vuokra oli maksamatta. Hän murti permantoon ison aukon ja peitti sen sitten rikkinäisillä matoilla. Se oli suuri sudenkuoppa, jonka pohja oli kellarissa. Letkunen odotti seuraavaa arpajaisvoittojen kerääjää.

Voittojen kerääjä tulikin, puhui Letkusen pyörryksiin ja Letkunen putosi omaan kuoppaansa.

Voittojen kerääjä siis tälläkin kertaa peri voiton.