4. AHVENANMAALAINEN PITÄJÄ.
Kristinusko levisi Ahvenanmaalle aikaisemmin kuin muihin Suomen osiin. Ahvenanmaan kirkkorakennuksetkin ovat vanhempia kuin Suomen muissa seuduissa, arvellaanpa Hammarlandin kirkko rakennetuksi jo 1100-luvun puolella.[266] Sikäläiset muut vanhat seurakunnat, Jomala, Finström, Saltvik ja Sund, olivat olemassa jo 1300-luvun alkupuolella, luultavasti jo aikaisemminkin. Ahvenanmaan provastia mainitaan v. 1322.
Mutta Ahvenanmaalla tavataan myöskin maallinen pitäjälaitos, mikä alueellisesti täydellisesti sopeutui kirkolliseen pitäjäjakoon, joten Ahvenanmaan pitäjät olivat sekä seurakuntia että maallisia yhdyskuntia.
Nämä Ahvenanmaan maalliset pitäjät ovat ilmeisesti olleet paikallisia oikeusyhdyskuntia, joilla on ollut omat tuomarinsa. Vielä 1600-luvun alkupuolella oli Ahvenanmaalla pitäjäntuomareja. Heitä oli silloin yksi kussakin Ahvenanmaan kahdeksassa emäpitäjässä, he olivat talonpoikaisia, kirjoitustaidottomia miehiä ja toimittivat maanmittailua, verojen tasoittelua ja nähtävästi muitakin tehtäviä.[267] Paikallishallinnon suureen merkitykseen nähden keskiaikana on luultavaa, että pitäjäntuomareja on Ahvenanmaalla ollut keskiajallakin, vaikkei heistä suoranaisia tietoja olekaan säilynyt.
Ne lukuisat käräjät, joita keskiajalla tiedetään pidetyiksi Ahvenanmaan kirkoilla, olivat kaiketi yleensä pitäjänkäräjiä, vaikkei sitä nimenomaan olisi sanottukaan; v. 1419 mainitaan erityisesti Finströmissä pidettyjä pitäjänkäräjiä.[268]
Erityistä huomiota herättävät pitäjäin käräjäpaikat. "Sundin kirkon luona" mainitaan keskiajalla käräjiä tiheään pidetyksi, ensi kerran v. 1381.[269] Samoin pidettiin käräjiä Saltvikin kirkolla, Jomalan kirkolla ja nähtävästi myös Finströmin, Lemlannin ja Ekkerön kirkoilla.[270]
Pakanuuden aikana ja vielä keskiajalla oli Suomessa tapa pitää käräjiä taivasalla.[271] Kun Ahvenanmaan vanhimmilla kirkoilla ja pitäjillä niin yleisesti on luonnonpaikkain eikä kyläin nimiä, on lähellä se ajatus, että pitäjät ovat saaneet nimensä pitäjän yhteisestä käräjäpaikasta. Se omituinen sattuma, että Jomalan pitäjän Jomalan tila v. 1700 määrättiin tuomarin puustelliksi,[272] ei ehkä olekaan sattuma, vaan muisto ikivanhasta käräjäpaikasta. Huvittava on Radloffin tiedonanto, että useat Ahvenanmaan vanhimmat kirkot ovat kruunun omistamalla maalla,[273] Jos tosiaan niin on asianlaita, niin kruununmaa tässä varmaan edustaa aikaisempaa pitäjän yhteismaata, s.o. todenmukaisesti käräjäpaikkaa. Tämän mukaan Ahvenanmaan vanhimmat kirkot olisi rakennettu muinaisille käräjäpaikoille.
Vahvistusta näille mielipiteille saamme Gotlannista, jonka muinaisilla hundareilla oli nimensä hundarissa olevasta käräjäpaikasta.[274] Samoin Tanskan "Herred" (kihlakunta) nimiset yhteiskunnalliset alueet, jotka todennäköisesti ovat sen maan vanhimpia aluelaitoksia, olivat muodostuneet yhteisen käräjäpaikan perusteella, jolle paikalle sittemmin pääkirkot (Herredskirker) rakennettiin.[275]
Myöskin pitäjä (socken) esiintyy Gotlannissa oikeudellisena yhdyskuntana, mutta vain hundarin alapiirinä.[276] Ahvenanmaan suuret emäpitäjät näyttävät kuitenkin pikemmin verrattavilta Gotlannin hundareihin kuin pitäjiin. Näköjään Ahvenanmaan pitäjäjako ei ole elimellisessä yhteydessä muinaisen tridung-jaon kanssa, koska Saltvikin ja Hammarlannin pitäjät kumpikin olivat jaetut kahden tridungin kesken. Vaikea kuitenkin olisi uskoa, että pitäjä kuuluisi johonkin toiseen oikeusjärjestelmään kuin siihen, jonka ylempinä asteina esiintyivät tridung ja koko maakunta. Pitäjä- ja tridungjaon eroavaisuuden on mahdollisesti aiheuttanut kirkollinen aluemuodostus, joka muuten kaikissa kohdin noudatti alkuperäistä pitäjäjakoa.
Uuden ajan alussa Ahvenanmaan 8 vanhaa pitäjää olivat jakaantuneina 17 nimismiespiiriin (länsmansdöme), joissa kussakin oli erityinen virkamies, 10 piirissä varsinainen nimismies (länsman) ja muissa "nimitysmies" (nempningeman). Nämä nimismiespiirit olivat veronkantoalueita ja niissä pidettiin kruununkäräjiä. Ne olivat valtion hallinnollis-oikeudellisia alueita, jotka muodostuivat linnahallinnon mukana, eikä niillä sellaisina ole välitöntä yhteyttä alkuperäisten paikallisten laitosten kanssa.