4. KYÖKKIMESTARIN LAHJAT.
Keskiajan linnoissa olivat kyökkimestarit jo varhain sangen tärkeitä viranomaisia. Verokirjoissa uuden ajan alulta tapaa muutamia keskiajan verojätteitä, joista voi päätellä niitä oloja, joissa tämä valtion elin toimi.
Turun linnan tileissä 1530-luvulla esiintyy kruunun tulojen joukossa pieni määrä kyökkimestarinrahoja, joita maksettiin sekä eteläisestä että pohjoisesta V.-Suomesta.[783] Läänin vanhimmista veroselityksistä näkyy, että näitä rahoja suoritettiin sen taksan mukana, joka nimismiesverosta maksettiin kruunulle ja jota sanottiin "kinkeriksi", ja että kyökkimestarinrahain määrä teki 12 äyriä kultakin täydeltä pitäjältä.[784]
Kun vertaa tätä omituista kruununveroa samalla tavoin kruunulle maksettuihin "lahjarahoihin", joista edellä on ollut puhetta, ei voi torjua sitä päätelmää, että tässäkin on kysymyksessä samanlainen vanha verosiirto: alkuaan on linnan kokille käräjillä maksettu pieniä lahjoja, jotka sitten ovat muutetut rahaksi ja, kun ei kyökkimestaria syystä tai toisesta enään ollut niitä saamassa, otettiin linnaan muitten kruununverojen mukana.
Tämänkin verojätteen tapaamme muissa maakunnissa. Satakunnassa maksettiin vanhan nimismiesveron aikana kaikissa pitäjissä nimismiestaksassa kyökkimestarinrahoja, jotka säännöllisesti tekivät 6 äyriä pitäjästä, paitsi Köyliössä, Eurassa ja Eurajoella, joissa se teki vain 2 ja Luvialla, missä se oli 4 äyriä.[785] Vero siis oli kaikin puolin V.-Suomen kyökkimestarinveron vastine. Mutta Satakunnasta saamme varmennuksen, että vero alkuaan oli maksettava verokunnittain, sillä se kuului täällä niihin rahamaksuihin, joita verokuntamiehet käräjillä maksoivat kruunulle.
Hämeen linnantileissä 1533 esiintyy pieni, 11 mkn suuruinen erä "kyökkimestarinrahain" nimellä.[786] Linnan varsinaisissa tuloissa sitävastoin ei näitä rahoja tavata, eikä niistä myöhemminkään näy jälkiä maakunnan tileissä. Varmaan oli tämä vero Hämeessäkin alkuisin käräjälahja, joka koko nimismiesveron joutuessa linnaan hävisi tai sulautui johonkin muuhun veroerään. — Tiedot tästä muinaisesta verosta ovatkin säilyneet ainoastaan sattumalta, sen kautta että ne muuttuivat rahaksi ja sellaisena tarkasti tilitettiin.
Porvoon läänissä maksettiin 1540-luvun alussa nimismiesveron mukana neljäskunnittain 4 l/2 äyriä "kyökkimestarinrahoja".[787]
Läntisessä osassa Viipurin lääniä oli samoihin aikoihin jokaisen täysiveron maksettava nimismiesveroon m.m. 4-6 penninkiä "kyökkimestarinrahoja".[788] Äyräpään kihlakunnassa maksettiin näitä rahoja kultakin neljänneskunnalta 1 1/2 markkaa, mitkä rahat tilitettiin linnaan. Se oli siis vanha, alkuperäinen kyökkimestarinvero. Mutta sen lisäksi maksoivat neljänneskuntamiehet "sille, joka oli kyökkimestarina", erityisen viljaveron.[789] Se oli ilmeisesti uusi kyökkimestarinvero, joka tuli maksettavaksi entisen jouduttua linnaan.
Näitä myöhempiä kyökkimestarinveroja tavataan uuden ajan alussa muissakin Suomen maakunnissa. Mutta tässä on otettu huomioon ainoastaan alkuperäinen, rahaksi muuttunut kyökkimestarinvero, joka ei ollut kenenkään kyökkimestarin nautittava, vaan oli sulautunut kruununveroon ja nimessään säilytti muiston valtiohallinnon alkuajoilta, jolloin tämänkin veron vastaanottajina oli eläviä kyökkimestareita.