VII.
Wiinast' on Walitus Wirsi,
Runo ruoka kultaisesta;
Jok' ol' joukossa ilonna,
Rawintonna rahwahassa;
Suuni kautta mätti mahaan,
Kautta kielen kantimeini;
Tuolta korwihin kohoisi,
Tuolta piääsi piää lakiini;
Korwihin kohottuansa,
Piäästyänsä piää lakiini;
Laitto hullut huikkamaani,
Mieli-puolet meiskamaani.
Woi sinua pannu parka,
Kuin on huuleis rikki lyöty;
Heitett' hattu hartioilles,
Piiput pantu piinan ala,
Oot kuin oxalla Orawa,
Käpy suussa kiääntelööpi.
Näin on Wiina kuolutettu,
Kawotettu kaunis juoma;
Jok' ol' herkku herroillakin,
Paras Pappihin parissa.
Ruotsin kultainen Kuninkas,
Majesteti muaan Isäntä!
Laske pannut anollese,
Entiselle kannallese;
Sankoistansa riipumaani,
Pisaroita tiukkumaani;
Että me poloiset Pojat,
Poloisesaa Pohjanmaassa;
Saisimme Sawonrajoilta
Suuru-pullon suulle panna,
Wiinapikarin piwolle.