KAKSI KOMEETTAA
On avaruuden ääret rajaa vailla ja sakeat on sumut tähtivyön. Niin harvoin tapaa avaruuden mailla kaks koditonta kiertolaista yön.
He kerran kohtasivat vuotten päästä,
ois samat unet vieneet yhtehen,
mut kuin ois sydämensä ollut jäästä,
niin kylminä he kulki eellehen.
He yöhön katos kulkein ratojansa niin uljain mielin ja niin ylpehin. Ens kerran kohdatessa matkallansa he oli kylmää tuhkaa kumpikin.