VIITESELITYKSET:

[1] Tämä pila oli 1748-vuoden Zadig-painoksessa.

[2] Sulttaanitar Sheraa tarkoittaa luultavasti Voltairen hyvää ystävätärtä, markiisitar Emilie du Chateletia, jolle Voltaire tavallisesti omisti teoksiansa.

[3] Hedshran vuosi 837 on kristillisessä ajanlaskussa vuosi 1459.

[4] Dervish, muhamettilainen munkki.

[5] Ulugh-Bek, Timur Lenkin jälkeläinen, oli tunnettu oppineisuudestaan, varsinkin matematiikan ja tähtitieteen alalla; kuoli 1449.

[6] Aleksanteri Suuri, jonka luo vanhain kertomusten mukaan saapui amatsoonien kuningatar Thalestris, muka synnyttääkseen hänelle tarpeeksi arvokkaan perillisen.

[7] Kuningas Salomo, jonka luo saapui Arabiasta rikkaan Saban kuningatar (I. Kuningasten kirja, 10. luku; 2. Aikakirja, 9. luku). Salomo on Suleimanin nimellä sangen tunnettu itämaiden tarinoissa, jopa niiden päähenkilöitä.

[8] Zoroaster eli Zarathustra, tarunomainen uskonnonperustaja Persiassa, noin 600 vuotta ennen Kristusta. Hänen oppinsa on koottu "Zend-Avesta" nimiseen kirjaan. Zoroasterin uskolaisia nimitetään usein "parseiksi." Heitä on vieläkin Etu-Intiassa.

[9] Persialaiset papit, tietäjät.

[10] Siihen aikaan eli Babylonissa Arnou-niminen mies (Arnou oli todellisuudessa eräs Voltairen aikuinen pariisilainen apteekkari, jota valistusfilosofi tahtoi letkauttaa (Suom.)), joka sanomalehdissä kehuskeli parantavansa ja estävänsä kaikki halvauskohtaukset kaulaan ripustetun pussin avulla. — Voltairen huomautus.

[11] Viittaus Swiftin "Gulliverin matkoihin", joiden III osassa eräät "Laputa-maan" oppineet vaivaavat päätänsä moisilla asioilla.

[12] Desterham, oppineiden ylimaagien neuvosto. Viittaus Pariisin oikeusparlamentin ja Sorbonne-yliopiston tuomioihin. — Solmupiiska ja Siperia on taas viittaus Venäjän oloihin.

[13] Ormuzd eli Ahuramazda, valon ja hyvän jumala, korkein jumala Zoroasterin opissa.

[14] "Kuningasten kuningas", Persian kuninkaan arvonimi.

[15] Tämä huomiokyvyn todistus näkyy olevan mukailtu "1001 yön" tarinoista.

[16] Viitannee erääseen Mooseksen ruokasäädösten kieltoon (Leviticus-kirja, XI).

[17] Väännös nimestä Boyer, jonka kantaja, eräs theatiinimunkki ja ylhäisön rippi-isä, oli intohimoinen Voltairen vihamies, lahjaton ja kyvytön, mutta kaikenlaisia takateitä ja vehkeilyjä hyväkseen käyttäen kohonnut piispaksi, perintöruhtinaan opettajaksi ja vihdoin ministeriksi.

[18] Viittaus Mooseksen lakisäädöksiin.

[19] Viittaus Vergiliuksen Aeneidiin, III, 225 ja seur. Harpyijat olivat inhoittavia tarulintuja.

[20] Ministeristä, hallitusneuvosto itämailla.

[21] Ministeri.

[22] Voltaire tekee tässä pilaa saksalaisen Leibnizin filosofiasta, jossa monadi-oppi ja prestabilinen harmonia (edeltäpäin määrätty sopusointu) ovat pääasioita.

[23] Sadder-kirja ("sadan portin" kirja), ote Zoroasterin pyhistä kirjoista, laadittu uuspersian kielellä 15. vuosisadalla parsien tarpeeksi. Sisältää uskonnonsääntöjä ja elämänohjeita.

[24] Zoroasterin uskonnon pääjumalia, auringon henki, luonnon suojelija, sodan jumala.

[25] Viittaus psalmiin 114, 4.

[26] Viittaus erinäisiin raamatunkohtiin.

[27] Voltaire tässä nähtävästi ivaa joutavia uskonnollisia riitaisuuksia, kenties oman aikansa jansenistien ja molinistien kiistaa armosta, saaden vaikutuksia Swiftin satiirista.

[28] Eteläisen taivaan suurimpia tähtiä, Argo-laivan tähtikuviossa. Samanniminen kaupunki muinaisessa Egyptissä, lähellä Aleksandriaa.

[29] Leskivaimojen polttaminen, joka ei oikeastaan ole ollut pakollinen, on Intiassa ollut tapana sangen myöhäisiin aikoihin saakka. Lienee nykyään jo miltei kokonaan häviämässä.

[30] Muinaiset egyptiläiset lienevät käyttäneet sukulaistensa muumioita rahalainojensa pantteina. Siitä mainitsevat sekä Lukianos että Herodotos.

[31] Viittaus muinais-intialaiseen sielunvaellusoppiin.

[32] Muinaisten egyptiläisten pääjumaluuksia oli musta Apis-härkä.

[33] Intiassa vallitsevan Brahma-uskonnon pääjumala, luoja, taiteiden ja tieteiden keksijä, maailmansielu.

[34] Kala-jumala kuului muinaisten kaldealaisten vanhimpiin jumaliin; oli muka heidän sivistyksensä perustaja,

[35] Kiinalaisia sanoja, joista Li uskonnollisessa suhteessa merkitsee alkuvaloa, alkujärkeä, maailmanhenkeä, Tien taas taivasta. Molemmat samalla merkitsevät korkeinta jumaluutta.

[36] Viittaus Salomon Korkeaan Veisuun, VII, 4.

[37] Eräs toisen suuruusluokan tähtiä Pegasus-sikermässä; samoin eräs kolmannen suuruusluokan tähtiä Vesimiehen sikermässä. — Arabialaiset laskevat yön tunnit erinäisten tähtien nousun mukaan.

[38] Algenib-tähtiä on samoin kuin Sheat-tähtiäkin kaksi, toinen Pegasus-, toinen Perseus-sikermässä. Tässä tarkoitettaneen Pegasus-sikermän tähteä.

[39] Ceylonin saaren keskiaikainen nimi arabialaisissa ja persialaisissa saduissa.

[40] Islamin opissa usein mainittu Allahin järkkymättömien päätösten kirja, jonka Allah oli luonut kaikkein ensimmäiseksi, jo ennen taivasta ja maata.

[41] Empyreum, "tulitaivas", ylin taivas, valon koti, paratiisi.