VII.
Olenko minä makeaa hunajaa juonut? Onko elämä minun silmistäni ruusuiseksi uneksi huvennut? Olenko minä humaltunut?
Minä istun huoneessani, ja minun huoneeni on niinkuin ennen. Enkö minä siis unta näe? Minä vedän kädelläni lämpimän otsani ylitse, ja koetan selkeytyä itsessäni. Sillä kaikki on niinkuin se aina on ollut, ja kaikki on samaa, kun minä sitä ajattelen, mutta kun minä ympärilleni katson, ja annan silmäni huoneessani vaeltaa, niin kaikki on uutta ja toista, ja kaikki on muuttunut, kun se minun silmääni tulee.
Mutta onko kaikki samaa kuin ennenkin? Eikö katto tuossa liehu korkeammalta, ja eivätkö seinät tuossa ympärillä lämpimämpinä valuta? Ja onko se totta, että se on minun istuimeni, jota minä kädelläni pitelen ja koettelen, eivätkö minun käsivarteni siis pehmeitten kukkasien päällä lepää? Näenkö minä selvillä silmilläni paljasta punastuvaa unta?