XII.
Minä olen itseeni vetäytynyt ja pehmeät unet keinuttelevat minun mieltäni. Ja vaikka minä katselen ympärillenikin, niin minä jätän sen kohta, ja palaan itseeni takaisin, sillä minussa on niin hyvä olla, ja lämpimät ajatukset minun sydämessäni vihertelevät, ja niitten kanssa on suloista olla.
Ja minä olen niinkuin nainen, joka tietää sankaria rintansa alla kantavansa, ja joka aina eteensä hymyilee, vaikka hän yksinkin on; ja hänen kaltaisensa minä olen, sillä minä hellytän sylissäni minun suurta ja lämmintä onneani.
Minä olen kokoutunut itseeni, sillä minun sydämeni on kukkurallansa minussa. Ja vaikka minä koko päivän yksin istuisin, ja vaikk'en minä muuta tekisi kuin käsiäni ristissä pitäisin, niin herkkyisi minun oloni täytenä sentään, enkä minä väsyisi sitä yhtä ainoaa mielessäni kuvailemasta. Sillä minun suoniini on rakkauden hunajaa valutettu, ja silmät ummessa minä Bathsebaa halajan. Oi, minä olen elämälleni niin lämpimästi kiitollinen, sillä elämä on ollut niin hyvä minulle, ja on minun rikkaaksi itsessäni tehnyt.