Hairauksia

by William Shakespeare

Ensimmäinen kohtaus.

Aukea paikka.
(Antipholus Ephesolainen, Dromio Ephesolainen,
Angelo ja Balthasar tulevat.)
ANTIPHOLUS EPH.
Anteeksi, hyvä herra Angelo,
Jos myöhästyn, niin vaimoni mua toruu.
Sanokaa, että teidän pajaanne
Jäin vitjain valmistusta katsomaan,
Ja että huomenna ne hälle tuotte.
Tuo konna väittää vasten silmiä,
Ett' olen häntä lyönyt turulla,
Hokenut hältä tuhat kultamarkkaa,
Kotini kieltänyt ja vaimoni. —
Hä, juoppolalli, mitä sillä aioit?
DROMIO EPH.
Puhukaa mitä puhutte; ma tiedän minkä tiedän:
Turulla mua pieksitte, sen sanoa ma siedän;
Jos päärmää oisi nahkani ja iskut mustett' ois,
Niin käs'alanne lukea mun seljästäni vois.
ANTIPHOLUS EPH.
Sin' olet aasi, kuules.
DROMIO EPH.
Siin' aasi toden totta,
Ett' iskut kantaa saan ma ja herjat vastaan ottaa.
Mut' potkaista kuin aasi mun oisi pitänyt,
Ett' oisitte te vasta sitä karttaa tietänyt.
ANTIPHOLUS EPH.
Balthasar, miks noin synkkä? Mun pöytään pyytää suokaa;
Sen hyvänsuonto korvaa, jos mitä puuttuu ruokaa.
BALTHASAR.
Jo hyvänsuonto riittää, en herkkuja ma huokaa.
ANTIPHOLUS EPH.
Mut, Balthasar, jos lihaa ja kalaa puuttuu vaan,
Niin puutetta ei peitä se hyvänsuontokaan.
BALTHASAR.
Saa hyvää ruokaa aina, työmieskään sit' ei vajaa.
ANTIPHOLUS EPH.
Samaten hyvänsuontoa, mut tyhjältä se kajaa.
BALTHASAR.
Vähätkin ruoat maistuu jos käs' on antelias.
ANTIPHOLUS EPH.
Niin, isäntä jos saita on, ja vieras kitulias.
On atriani kehno, sen sanon teille vakaan,
Mut sydämmestä suotua, vaikk' ei lie parastakaan.
Vait! Oveniko suljettu! Hoi, auki paikalla!
DROMIO EPH. (kolkuttaa ovea).
Brigitta, Martta, Katri, Lucie, Cecilia!
DROMIO SYR. (sisältä).
Epatto, lortti, pässinpää, sa, mölli, aasi, moukka!
Pois ovelta, tai katuojaan istu, senkin houkka!
Sa naisiako lumoat ja noinko laumoittain,
Kun yksikin jo liikaa ois? Pois tiehes lähde vain!
DROMIO EPH.
Mik' aasi portinvahdiksi! Noin herraa odotuttaa!
DROMIO SYR. (sisältä).
No menköön matkaan; jalkansa voi muuten palelluttaa.
ANTIPHOLUS EPH.
Ken siellä suutaan soittaa? Hoi, portit avariksi!
DROMIO SYR. (sisältä).
Se tehdään, mutta milloin tehdään? Kysyn ensin: miksi?
ANTIPHOLUS EPH.
Haa, miksi? Lounastaakseni. En ole syönyt vielä.
DROMIO SYR. (sisältä).
Siis tulkaa toiste takaisin; tääll' olette nyt tiellä.
ANTIPHOLUS EPH.
Ken sinä, joka suljet mult' oman taloni?
DROMIO SYR. (sisältä).
Nykyinen portinvartija, ja Dromio nimeni.
DROMIO EPH.
Sa multa nimen varastit ja viran, senkin kaljo:
Vähä toisesta tul' arvoa, ja toisesta raippoja paljo.
Tän' aamuna tuo ammatti jos sulla ollut ois,
Niin nimes olis aasi nyt ja selkäs vihavois.
LUCIE (sisältä).
Mut mikä melu tuolla? Ken siellä jyskii? Hyi!
DROMIO EPH.
Ovi auki herralle, Lucie!
LUCIE (sisältä).
Hän liiaks myöhästyi.
Se sano herrallesi.
DROMIO EPH.
Mut tääkös naurettavaa!
Ma sanon sananlaskun nyt: "Ken anoo, sille avaa."
LUCIE (sisältä).
Ja minä vastaan toisella: "Sa saitko pitkän nenän?"
DROMIO SYR. (sisällä).
Jos nimes on Lucie, niin nyt, Lucie, teit kelpo tenän.
ANTIPHOLUS EPH.
Mut kuules, sinä tyttö, toki sisään päästänet?
LUCIE (sisältä).
Min' aioin juuri kysyä.
DROMIO SYR. (sisällä).
Ja vastaat, että et.
DROMIO EPH.
Kiesauksi! Isku iskusta! Sa hyvin taistelet.
ANTIPHOLUS EPH.
Sa, luuska, päästä sisään.
LUCIE (sisältä).
Kenen luo, mun tietää suokaa.
DROMIO EPH.
Ovea oikein nuijikaa.
LUCIE (sisältä).
Ei vähästä se huokaa.
ANTIPHOLUS EPH.
Mut sinä vielä huokaat, jahka ovi pirstautuu.
LUCIANA (sisältä).
Mut siitä työstä teitä sitten vartoo jalkapuu.
ADRIANA (sisältä).
Ken siellä oven takana noin meluaa ja jyskää?
DROMIO SYR. (sisältä).
He, kylän katunaskalit ne siellä varmaan ryskää.
ANTIPHOLUS EPH.
Sinäkö, eukko? Oisit vain jo voinut ennen tulla.
ADRIANA (sisältä).
Vai eukkos, senkin konna! Pois! Tääll' ei paikkaa sulla.
DROMIO EPH.
Kas, tuota riivattua! Pois tulkaa, konna, siis.
ANGELO.
Nyt ruoan niinkuin hyvänsuonnon taisi viedä hiis.
BALTHASAR.
Niin, äsken niistä kiisteltiin, nyt kaikki meni hupaan.
DROMIO EPH.
Ovella vieraat seisovat; no, käskekäätte tupaan.
ANTIPHOLUS EPH.
Ei, nyt ei sisään päästä: tuuli pahalla on puolla.
DROMIO EPH.
Jos teillä paksu takki on, ei siitä tarvis huolla.
Sisällä lämmin ruoka on; me täällä palellaan;
Voi patahulluks tulla mies, jos näin hänt' ivataan.
ANTIPHOLUS EPH.
Minulle joutuin ase tuo, ma hajotan tuon oven.
DROMIO SYR. (sisältä).
Niin, hajota tai hajuta, mut päähäs lyön mä loven.
DROMIO EPH.
On sanat pelkkää ilmaa, ei niistä hajoo pää;
Mut pakaras jos hajotan, niin siitä haju jää.
DROMIO SYR. (sisältä).
Hyi, senkin rivo! Miss' on hajus? Ulos lähtekää.
DROMIO EPH.
Tääll' ulkona jo ollaan; nyt sisään päästä, jorppi!
DROMIO SYR. (sisältä).
Ei, ennen poikii koiraskin ja valkeneepi korppi.
ANTIPHOLUS EPH.
Tuon oven auki murran; tuo mulle sorkkarauta.
DROMIO EPH.
Sorkka ja ihan karvatonko? Sehän, jumal'auta,
On niinkuin korppi valkoinen ja koiras poikiva!
No, sorkka pitää saamanne ja oikein loikkiva.
ANTIPHOLUS EPH.
Niin, sorkkarauta tänne tuo ja rautainen, se muista.
BALTHASAR.
Oi, mahtukaa! Ei tästä hyvää luista.
Soditte omaa mainettanne vastaan
Ja vaimonnekin puhtaan kunnian
Vedätte epäluulon tahrapiiriin.
Älynsä hyvin tiedätte; jo tämä,
Ja ikä, vakavuus ja kunto takaa
Ett' tässä piilee syy, jot' ette tunne,
Ja varmaankin hän syynsä selittää,
Miks oven teiltä tähän aikaan sulki.
Mua kuulkaa: tyyntykää ja tulkaa pois.
Me Tiikerissä kaikin ruokailkaamme.
Sitt' illemmällä yksin palatkaa
Kysymään syytä tähän outoon kieltoon.
Nyt väkisin jos oven avaatte,
Näin päiväis-aikaan, kun on liike suuri,
Niin yleinen on juorun aine valmis;
Ja panettelu, jota kansa uskoo
Hyvästä maineestanne huolimatta,
Näin pääsee julkeana juurtumaan
Ja kuoltuanne vielä hautaan seuraa.
Ei parjauksesta jälkeisetkään pääse,
Mihin se kerran tarttuu, siihen jää se.
ANTIPHOLUS EPH.
Teen tahtonne ja lähden tyynnä pois;
Mut kiusallakin lystäillä nyt aion.
Ma tunnen tytön, jok' on varsin hauska,
Soma ja sutka, — hurja, mutta hieno;
Siell' atrioimme. Saman tytön tähden
Mun vaimoni — vaikk' ilman syytä tosin —
On usein pannut minut kovalle.
Siell' atrioimme. — (Angelolle.) Menkää kotiin te
Ja tuokaa vitjat — valmiit ne jo lienee —
Ja viekää Piikkisikaan — se sen talon
On nimi. Vitjat nuo ma lahjoitan —
Jos muuksi en, niin vaimolleni kiusaks —
Tytölle tuolle. Tehkää joutua.
Kun oma ovi multa suljetaan.
Niin hauskaa muualt' etsiä ma saan.
ANGELO.
Siis hetken päästä tapaan teidät siellä?
ANTIPHOLUS EPH.
Niin. — Tästä tulee kallis lysti vielä.
(Menevät.)