Kolmas kohtaus.
Windsorin puisto.
(Cajus ja Rugby tulevat.)
CAJUS. Jack Rugby!
RUGBY. Herra tohtori!
CAJUS. Mike ole kello, Jack?
RUGBY. Se hetki on jo mennyt, jolloin pastori Hugh lupasi saapua.
CAJUS. Hen ole pelasta hene seelu, kun ei on tule; hen ole rukoilla hyvest hene raamattu, kun ei on tule. Parbleu, Jack Rugby, hen ole jo koollut, jos hen tule.
RUGBY. Hän on ovela, herra tohtori; hän tietää että teidän armonne löisi hänet kuoliaaksi, jos hän tulisi.
CAJUS. Parbleu! Silli ei on niin koollut, kuin mine löö hene kooljaks. Otta sinu meekka, Jack, mine neyte sinu, kuinka mine löö hene kooljaks.
RUGBY. Voi, hyvä tohtori, minä en osaa miekkailla.
CAJUS. Kanalj, otta sinu meekka!
RUGBY. Heretkää! Tässä tulee ihmisiä.
(Isäntä, Höllönen, Laihanen ja Paaso tulevat.)
ISÄNTÄ. Herran rauha, julku-tohtori!
HÖLLÖNEN. Nöyrin palvelijanne, herra tohtori Cajus![8]
PAASO. Mitä kuuluu, hyvä herra tohtori!
LAIHANEN. Hyvää huomenta, hyvä herra!
CAJUS. Mite te kaikki, yks, kaks, kolm, neli, teke teell?
ISÄNTÄ. Tulimme näkemään, kuinka sinä miekkailet, kuinka hyökkäät, kuinka väistät, kuinka olet milloin täällä, milloin tuolla, näkemään kaikki nuo puntot, stoccatot, reversat, distantet, montantet. Onko hän kuollut, minun etiopialaiseni? Onko hän kuollut, minun Francisconi? Haa, sinä pukari! Mitä sanot sinä, Aesculapius? sinä, Galenus? sinä, seljansydän? Onko hän kuollut, minun virtsapukarini? Onko hän kuollut?
CAJUS. Parbleu! Se tyhme pappi ole kaike suurema emme, mike ole maa peell; ei neytte hene kasvot.
ISÄNTÄ. Sinä olet kastilialainen,[15] kuningas Urinal! Kreikan valtakunnan Hektor, sinä vanha poika!
CAJUS. Mine pyyde te todista ett mine on vartto hent kuus, seitseme, kaks, kolm tunti ja hen ei on tule.
HÖLLÖNEN. Hän on valinnut viisaamman osan, herra tohtori: hän on sielun tohtori, ja te olette ruumiin tohtori; jos nyt tappelette, niin iskette kumpainenkin omaa ammattianne vasten partaa. Eikö totta, herra Paaso?
PAASO. Herra Höllönen, olette itse ollut aika tappelupukari, vaikka nyt olette rauhan mies.
HÖLLÖNEN. Hitto olkoon, herra Paaso, vaikka nyt olen vanha ja rauhan mies, niin kutkuttaa vielä sormiani, kun näen paljaan miekan. Vaikka olemmekin rauhatuomareita ja tohtoreita ja kirkonmiehiä, herra Paaso, niin on meissä sentään vielä hitunen nuoruuden suolaa; me olemme vaimosta syntyneet, herra Paaso.
PAASO. Totta, totta, herra Höllönen.
HÖLLÖNEN. Se on niinkuin olla pitää, herra Paaso. — Herra tohtori Cajus, minä olen tänne tullut hakemaan teitä kotiin. Minä olen valan tehnyt rauhatuomari, ja te olette viisas lääkäri, ja sir Hugh on viisas ja suvaitseva sielunpaimen. Teidän täytyy tulla kanssani, herra tohtori.
ISÄNTÄ. Anteeksi, kundi rauhantuomari: — sananen teille, monsieur vedenkuurnitsija!
CAJUS. Vedekuurnitsa? Mite se ole?
ISÄNTÄ. Vedenkuurnitsija on meidän kielellä sama kuin urhollinen, sinä pukari.
CAJUS. Parbleu, mine ole ykte vedekurnitsa kuin se engelsman. — Se koiranen pappi kanalj! parbleu, mine löö hene korva pois.
ISÄNTÄ. Hän sinua kuranssaa hyvänpäiväisesti, sinä pukari!
CAJUS. Kuranssa! Mite se ole?
ISÄNTÄ. Se merkitsee, että hän antaa sinulle hyvitystä.
CAJUS. Parbleu, mine takto se nekde, ett hen minu kuranssa; parbleu, mine takto se niin.
ISÄNTÄ. Ja minä hänet siihen pakotan, muuten korjatkoon luunsa.
CAJUS. Mine kiite sinu siit.
ISÄNTÄ. Ja vielä muutakin, sinä pukari. — (Hiljaa toisille.) Mutta ensin, te. herra kundi, ja te, herra Paaso ja samalla muotoa te, kavalieri Laihanen, menkää kaupungin kautta Fragmoreen.
PAASO. Sir Hugh on siellä, niinkö?
ISÄNTÄ. On; tutkikaa, millä tuulella hän on; minä tuon tohtorin sinne peltojen poikitse. Onko hyvä näin?
HÖLLÖNEN. Sen me teemme.
PAASO, HÖLLÖNEN ja LAIHANEN. Hyvästi, hyvä herra tohtori!
(Paaso, Höllönen ja Laihanen menevät.)
CAJUS. Parbleu, mine löö kooljaks se pappi, hen puhu tuhmeliini poolest miss Anna Paaso tykön.
ISÄNTÄ. Hän joutaa kuolla. Mutta ensin pistä tuppeen hätäisyytesi, vala kylmää vettä sapellesi. Tule kanssani tuosta vainion poikitse Fragmoren kautta; vien sinut erääseen maataloon, missä neiti Anna Paaso on kestissä; ja missä voit kosia häntä. Osasinko oikein? Onko hyvä näin?
CAJUS. Parbleu, mine kiite te; parbleu, mine tykke te; mine hankki te hyve kundi, kreivi, ritari, jaarli, aateli, minu patsientti.
ISÄNTÄ. Ja siitä hyvästä minä saatan sinut epäluottoon Anna Paason tykönä. Onko hyvä näin?
CAJUS. Parbleu, hyve ole hyve puhe.
ISÄNTÄ. No, tallustakaamme sitte matkaan.
CAJUS. Tule minu kintu päräss, Jack Rugby.
(Menevät.)