TIIKERIN HÄKISSÄ.
Havahdut, kauhistuen huomaat vasta nyt: on kohtalo sun pedon häkkiin heittänyt, sait tiikerille syntymästäs asti kuin veljelles sä jakaa hyväilyt — nyt hyppyyn kyyristyy se uhkaavasti.
Et pelkää sentään, ruoskan vartta kouraat vain, päin suuta sattuu solmupiiska viuhahtain, ja peto kimpoo häkin seinää vasten; rajusti hampain ristikoita ravistain se pyrkii alta iskuin voimakasten.
Mut turhat ovat ponnistukset tiikerin; ja häkin nurkkaan muristen se painuukin. — Ei voitostas sun ollut suurta vaivaa. Mut öin ja päivin katso julmiin silmihin, tai peto kynsin terävin sun maahan raivaa!