Yhdeksäs kohtaus.
Hovimestari. Colombina.
HOVIMESTARI.
On vieraat kutsuttu, ne saapuu kohta,
on kiire tässä häitä valmistella!
Hei Colombina!
(Koputtaa ovelle.)
COLOMBINA.
Mitä taaskin tahdot?
HOVIMESTARI.
Nyt on sun häät, nyt ällös olko tyly.
COLOMBINA (Tulee.)
Oh mua uuvuttaa nuo turhat hommat.
HOVIMESTARI.
Nää turhat hommat! Lausuit turhat hommat?
Sun kautta vuoden kolmenkymmenen
nää hommat eivät turhat, tiedä se.
Koht' tulevat jo vieraat, kiire on!
Mua auta hiukan pöytää nostaessa!
COLOMBINA.
Mä lausuinhan, tää mua uuvuttaa!
HOVIMESTARI (Vihoissaan.)
No jääköön sitten kaikki silleen taas
ja heittäkäämme häät! Se ihme on,
ett' aina kun sä puhut minun kanssa,
sä Colombina olet kyllästynyt, väsynyt,
mut toisten miesten kanssa kyllä naurat
ja olet veikeä! — No heittäkäämme häät,
jos tahdot sen!
COLOMBINA.
En tahdo sitäkään.
Ho-hoi! Sua voinhan auttaa pöytää nostaessa.
HOVIMESTARI.
No tullos sitten! Täältä sisältä
me tuoleja ja pöydän noudamme!
(Menevät sisään.)