DORTHE.
Kerettein rukous…
REGINA.
Kuin voit noin vihamielin sa haastaa, vaikka juuri rauhaa julistaa tuo sävel taivainen? Oi, rauhaa, myrskyin maa! Rauhaa, mun sydämein! Ma hirmun unta uinuin, näin että pohjaton tääll' horna mustin kuiluin eroitti ijäksi uskonnot, kansatkin. Nyt laulu sillan luo niin taivaan kaunihin välille tuntojen ja ihmissydämien… ja juopa katoova on tieltä hurskaiden. Min Luoja yhdisti, ei luotu purkaa saa.