DORTHE.
Noin käärme Eedenin myös ensi Eevan nähden ojensi omenaa ja Eeva synnin tehden sen otti sekä söi. Mua usko, rikosta sitä vieläi itketään.
KÄTCHEN.
Voi olla, — mutta ma kuin Eeva tehnyt oisin. Eihän ilman ruokaa voi elää ihminen. Kun mulla, anteeks' suokaa, on nälkä ja ma kuin rukoilla koetanki, ihan ilmi herjaust' on silloin sanani: Sanct Bonifacius! — näin silloin miel' on mulla — Sanct Bonifacius! suo liemen kypsäks tulla! Niin, vääräuskoinen jos heikko, nälkäinen, myös paastopäivänä söis lihaa, siitä en kuin Dorthe muori kohta häntä polttais minä. Ma mietin useinkin…