VIITESELITYKSET:
[1] Onko ihminen järjetön luontokappale? Tietysti on, koska syöpi vertaisiaan.
[2] Kanaseni.
[3] Onko ihminen jumala? Varmaankin, sillä jumala ei mitään kaipaa. Mutta en minäkään mitään kaipaa (s.o. runsaan aterian jälkeen). Siis olen jumala. Joka oli todistettava.
[4] Välskärin aikana ei vielä ollut laadittu lakia, joka rauhoittaa hirven meillä kokonaan.
[5] V. 1854 ampuivat englantilaiset ja ranskalaiset raunioiksi tämän linnan.
[6] Tässä katsoi välskäri sopivaksi kehua oikein tarmonsa takaa sitä onnellista aikaa, jolloin tiedekunnista ei mitään tiedetty ja välskäri oli ainakin nykyaikaisen arkiaatterin arvoinen.
[7] Nämä vesikoetukset samoin kuin niitä vastaavat tulikoetukset, joita tehtäessä syytetyn täytyi tarttua tuliseen rautaan, olivat jo kauan tätä ennen käytännössä ja tavataan usein keskiajan kronikoissa mainittuina. Kummallista kyllä, oletettiin, että ainoastaan perkele voi pelastaa syyllisen, jotavastoin n.k. jumalantuomiot sisälsivät sen, että Jumala ihmeen kautta pelastaa syyttömän.
[8] Gezelii den äldres minne, kirj. J. J. Tengström, siv. 106.
[9] Vrt. samaa teosta, siv. 142 ja seur. Piispa syytti Alanuksen leskeä siitä, että tämä muka olisi käyttänyt erästä mynämäkeläistä naista noituuteen, hankittanut itselleen takaisin erään koristeen ja muutamia palasia sianlihaa, kiduttanut Dn. Enevaldia noidannuolilla ja tahtonut taikajuomalla tuhota itsensä piispan puolison tämän sairaana ollessa. Juttu kesti liki viisi vuotta ja vedottiin siinä lopulta Tukholman neuvostoon, joka tuomitsi piispan maksamaan leskelle 400 talaria hopeaa.
[10] Vrt. Åbo Tidn. 1795. N:o 8.
[11] Vrt. Åbo Tidn. 1792. N:o 19.
[12] Suullisten kertomusten mukaan.
[13] Jota lukija verratkoon edelliseen kertomukseen samasta retkestä.
[14] Seitsemän vuotta sen jälkeen aateloituna nimellä Wallenstierna.
[15] Anna Sofia katseli ihastunein silmin vanhaa isoäitiä, ikäänkuin olisi tahtonut sanoa, että hänestähän oli välskäri saanut tuon kauniin vanhuksen ihanteen. Vanhus ymmärsi tytön ajatukset ja nyökäytti kiittäen, melkein liikutettuna hänelle päätään. Mutta välskäri ei ollut huomaavinaan sanojensa vaikutusta, vaan jatkoi kertomustaan niinkuin ei mitään olisi tapahtunut.
[16] Susanna tarkoittaa varmaankin tuota pfaltzkreivin arvonimeä, jonka keisari Fredrik III antoi piispa Maunu III Särkilahdelle ja hänen jälkeläisilleen, ei piispoille, vaan Turun tuomiorovasteille.
[17] Sparre suomeksi orsi, vuolihirsi. Suoment. muist.
[18] Tavataan Kantelettaressa I: 233, siv. 91.
[19] Würzburgin luona, jossa suvun päämies ennen muita tunki linnan nostosillan yli.
[20] Kustaa Bertelsköld, kreivi, kuoli tammik. 29 p. 1658. Lannistumattomana voittajana kuninkaansa puolesta lepää hän aallon alla.
[21] Keihäät tehtiin tämmöisiin tilaisuuksiin hauraasta puulajista että ne vahinkoa tuottamatta taittuisivat, jos sysäys tulisi olemaan liian ankara.
[22] Historiallista.
[23] Juhana Gyllenstjerna.
[24] Sitä ennen oli ainoastaan 6 kreiviä ja 14 vapaaherraa.
[25] Saanemme tuonnempana tarkastaa sekä näitä että muita reduktsionin yksityiskohtia.
[26] Kreivi Bertelsköldin oli tapana, aina kun oli vihoissaan, puhua ranskankieltä, jonka tähden hän silloin myöskin puolisoaan teititteli. Olemme kuitenkin katsoneet parhaaksi suomentaa hänen sanansa.
[27] Luodut vartavasten ottamaan, sanoivat hänen vihollisensa.
[28] Gyllenborg aateloitiin 1680, tehtiin vapaaherraksi 1689, kreiviksi 1695. Siihen aikaan kohottiin nopeasti.
[29] Kuolinvuoteellaan sanotaan Kaarle XI:n vierittäneen tämän edesvastuun Gyllenborgin hartioille.
[30] Ruotsinkielisen. Suom. muist.
[31] Kaikkialla vanhaa lukua.
[32] Köyhälistöä, tämän sanan nykyisessä merkityksessä, ei oikeastaan siihen aikaan ollut olemassa. Päiväläiset, palvelijat, loiset, mäkitupalaiset katsoivat, tavallisten olosuhteiden vallitessa, kuuluvansa isännän perheeseen tai maahan.
[33] Fryxellin mukaan. Ei liene aivan sanan mukaan ymmärrettävä. Kirkot voivat tulla lukituiksi senkin johdosta, että papit olivat kuolleet tahi hädän ja puutteen tähden tulleet pakotetuiksi siirtymään pois.
[34] Toisten tietojen mukaan mikkelistä 1696 juhannuksen aikaan 1697.
[35] Saatavilla olleet tiedot on koottu valtioneuvos Pippingin kirjaan "Historiska underrättelser om boktryckeriet i Finland" (S. T:de S:n Toim. 1846.)
[36] Välskärin aikaan.
[37] Isokyrön pitäjä on suomalainen, jonka vuoksi kaikki kävi suomenkielellä, mutta Larssonit puhuivat ruotsiakin, Bertelsköld, samoin kuin kaikki sen ajan Suomen aateliset, ymmärsi ja puhui suomenkieltä täydellisesti.
[38] Elää ja antaa muidenkin elää. Suom. muist.
[39] Välskäri teki tässä virheen ajanlaskussa, sillä hän luki sanat 1734 vuoden lain mukaan.
End of Project Gutenberg's Välskärin kertomuksia 2, by Zacharias Topelius