VIITESELITYKSET:
[1] Vintergata = linnunrata (taivaalla).
[2] Tavataan alkukielellä kirjassa: Handl. rör. Skand. historia, 6. osassa.
[3] Tähän pilapuheeseen vetosi sitten hänen sisarensa Ulriika Eleonoora.
[4] Hovijuoruja, Lambertin mainitsemia.
[5] Tässä isoäiti alkoi laskea sormillaan.
[6] Tärkeät asiat huomiseksi! Suoment. muist.
[7] Vaeltaessani Tanskanmaalla, sanoi välskäri, näytti kansa vielä sadan vuoden perästä Kaarle XII:n lähdettä Enerumissa, ja Rungstedin luona on vanha pyökkipuu, jonka latvaa sanotaan Kaarle XII:n kruunuksi.
[8] Päällikköjen nimiin näkyy voivan luottaa; useista pataljoonista tiedetään vain, että ne olivat suomalaisia, mutta ei mistä olivat.
[9] Kuullessaan nämä sanat mutisi maisteri Svenonius aina jotakin munkkilatinasta, muistuttaen: rectius: in regem.
[10] Nic. Tessinin omakätisistä kirjoituksista.
[11] Jota prof. Palmblad on käyttänyt lähteenä historialliseen romaaniinsa "Aurora Königsmark", jossa muutamat paikat on kirjoitettu suurella taidolla, mutta toiset syystä on luettu "kelvottomaan kirjallisuuteen".
[12] Patkullin sanat Kaarle XII:sta.
[13] Historiallista. — "Kuningas August voittaa enemmän yhdellä metsästyksellä kuin kuningas Kaarle yhdellä taistelulla."
[14] Jos saa uskoa sitä kertojaa, joka Åbo Tidningar'issa vuodelta 1792 on kertonut sittemmin niin kuuluisan Ilmajoen rovastin Gabriel Peldanin elämänvaiheita, on tämä v. 1710 oleskellut Tukholmassa, josta asiasta välskäri väitelköön mainitun kertojan kanssa.
[15] Ylioppilaat olkoot vapaat sotapalveluksesta, missä tilassa tahi suhteissa hyvänsä he olla mahtavat.
[16] Ja älköön heitä siihen missään nimessä vastoin heidän tahtoaan pakotettako.
[17] Tieteiden ja taiteiden harjoituksissa.
[18] 1,500 miestä K.K. Armfeltin johdolla. Forsius ei muista mainita, että Armfelt torjui vihollisen suurella menestyksellä ja peräytyi vasta sitten, kun tsaari Pietari itse saaristolaivastonsa kanssa ahdisti Helsinkiä ja uhkasi saartaa vähäisen suomalaisen joukon.
[19] Välskäri lisäsi, että jos ei tätä kohtausta löydetäkään arkistoista, löydettäneen siihen kuitenkin selitys urhoollisen kenraalin rohkeasta ja neuvokkaasta luonteesta.
[20] Kun Kivennapa myöhempinä aikoina joutui suurten lahjoitusmaiden alueeksi, tulivat sen sudet surullisen kuuluisiksi. Joka vuosi ne veivät kylistä lapsia, ja väestöä oli kielletty pitämästä pyssyjä, ettei se saisi hävittää tilanomistajain metsänriistaa.
[21] Kivekkäiksi nimittävät kansantarinat näitten aikojen sissisankareita. Nimi johtuu eräästä Antti Klvekkäästä, joka oli karjalaisten sissien johtaja.
[22] Välskärin kuudes kertomus.
[23] Koko Pohjanmaan sotaan kykenevä väestö oli käsketty maata suojelemaan, ja olikin osaksi jo tulossa. Uudenkaarlepyyn rahvas oli taistelun aikana vain penikulman päässä Isokyröstä.
[24] Brucen oman, rovasti Wahlille 1718 esittämän kertomuksen mukaan. "Hän on, sanoi hän, kenraali de la Barrelle suuressa kiitollisuuden velassa, sillä jos tämä vain olisi käskenyt ratsuväkensä seisoa alallaan ja sytyttää piippunsa, olisi voitto ollut ruotsalaisten." Semmoinen oli yleinen käsitys suomalaistenkin kesken, ja siihen lisättiin, että de la Barre kateudesta Armfeltia kohtaan ei suonut tälle voittoa. Mutta Armfeltin antamat viralliset ilmoitukset sanovat, että kaikki tekivät velvollisuutensa; eikä de la Barrea milloinkaan pantu syytteeseen tästä menettelystä, vaan hän pysyi edelleenkin virassaan ja teki Armfeltin kanssa tuon onnettoman retken Trondhjemiin v. 1718.
[25] Tässä tarkoitetaan sitä hyvin tunnettua ja Voltairenkin levittämää valhetta, että Kaarle XII olisi lähettänyt saappaansa neuvoskuntaan sijaishallitsijaksi.
[26] Kreivi Arvid Horn — Horn = Sarvi.
[27] Välskäri pani painon tälle sanalle siitä syystä, että, kuten hän sanoi, jo aikaisin kyllä osattiin puhua monesta, mutta vasta vuodesta 1789 ruvettiin kansasta puhumaan.
[28] Sarvi = horn. Suom. muist.
[29] "Raivoisa Roland" on italialaisen Arioston 1500-luvun alussa kirjoittama runoelma. Suoment. muist.
[30] Ehdotuksen tekikin siihen aikaan Stjerneld leikillään, Ja säädyt myöntyivät siihen, jonka tähden S., joka oli tuittupäinen, lausui: "Minä olin väärässä, kun en muistanut, ettei saa heittää helmiä sioille, sillä ne syövät niitä kuin herneitä."
[31] Kuninkaan matka kävi alussa hitaasti. Vasta 26. p:nä lokakuuta alkoi hänen maailmanmainio ratsastuksensa Pitestistä Stralsundiin.
[32] Korin antaminen = rukkasten antaminen. Suom. muist.
[33] Jumpru (ruots. jungfru), pienin suomalainen (ruotsalainen) astiamitta, jota käytettiin ennen metrijärjestelmän voimaan astumista j. = 1/32 kannua = 1/16 tuoppia = 1/4 korttelia = 8,179 cl. Suoment. muist.
[34] Runebergin runoelmasta "Hauta Perhossa". Suoment. muist.
[35] Senaikaiset kertomukset sanovat venäläisten räjäyttäneen linnan ilmaan. — "Meidän väkemme", sanoo Mathesius, "oli ajattelemattomuudessaan jättänyt 7 tynnyriä ruutia linnaan. Vastoin sovinnon ehtoja käytti vihollinen nämä ruutitynnyrit hävittääkseen linnan, jolloin sekä molemmat pyöreät tornit asuinhuoneineen lensivät ilmaan, että myöskin hyvin tukeva kehämuuri halkesi monesta kohti 4:n, 5:n, 6:n ja 7:n sylen pituudelta." — Koko lääni hävitettiin niin, että ainoastaan 5 asuntoa jäi jäljelle.
[36] Arthur, brittiläinen tarukuningas, esiintyy keskiaikaisissa ritarisaduissa kristinuskon ihannoituna esitaistelijana, kahdentoista ritarin ("pyöreän pöydän ritarien") ympäröimänä. Suoment. muist.
[37] Tässä paikassa kapteeni Svanholm väänsi viiksiään, sillä "tulimmaista" oli hänen mielikirouksensa, ja teki hyvää, kun sai kuulla sen nyt karoliinin huulilta. Mutta välskäri, joka huomasi sen, lisäsi huvikseen: "Jätän sanomatta, eikö mies siitä huolimatta ollut pelkuri, sillä pelkureita oli myöskin siihen aikaan olemassa. Ei kuulla usein mainittavan, että todelliset sankarit pitäisivät tapoinaan moisilla voimasanoilla komeilla." — Svanholm murisi jotakin, mitä kukaan ei kuullut, ja kertomus jatkui.
[38] Käsky siitä annettiin maaliskuulla 1718.
[39] Vanha virsikirja. Suoment. muist.
[40] Latinal. sana victor = voittaja. Suoment. muist.
[41] Joka sittemmin naitettiin Holsteinin nuorelle herttualle, Kaarlen sisarenpojalle, ja on entisen Venäjän keisarillisen huoneen kantaäiti.
[42] Kaarle XII antoi vähän ennen kuolemaansa käskyn laittaa huvilinnat kuntoon. Moni on luullut hänen päättäneen omistaa jälkimmäisen osan elämäänsä rauhan töihin ja valtakunnan entiselleen palauttamiseen.
[43] Aikaisemmin. Juuri tämä sanoma sai hänet peräytymään.
[44] Franzén, "Vanha soturi"; ensimmäinen painos, sittemmin muutettu.
End of Project Gutenberg's Välskärin kertomuksia 3, by Zacharias Topelius