VIITESELITYKSET:
[1] Topeliuksen v. 1850 ilmestynyt kertomus. Suoment. muist.
[2] Sianpää, Häränpää ja Häräntähti. Suom. muist.
[3] Almosa = almu. Suom. muist.
[4] Lehmus = lind. Suom. muist.
[5] Mun = suu. Suoment. muist.
[6] Kasvientutkija Liljeblad sai oppineilta toisenlaisen todistuksen. Kun Linnén oppilas, kuuluisa Daniel Thunberg, sittemmin arvosteli Liljebladin ruotsalaista Floraa (kasviota), lausui hän, tosin vähän liian ankarasti: "Deus creavit, Linnaeus ordinavit et Liljeblad perturbavit." — Jumala loi, Linné järjesti ja Liljeblad sotki (kasvikunnan).
[7] Koskettaa tähtiä = tulla kuolemattomaksi.
[8] Kreivi Tessin y.m. perustivat sen v. 1735.
[9] Vihamiehen voitan ma alhaisen ylenkatsein ja kilvellä hyveiden.
[10] Kreivi Tessinin isoisän isä oli Stralsundin raatiherra.
[11] Välskäri olettaa sen Ulriikan päiväksi, 4:nneksi päiväksi heinäkuuta. Senaikaiset aikakirjat sitävastoin sijoittavat juhlan Loviisan päivään, 25:nteen päivään elokuuta, mistä tässä on huomautettava siitä syystä, ettei niin merkillistä tapausta kuin Kiinan vihkiminen oli, sijoitettaisi väärään päivään. Heinäkuun 4 päivä ei sovi yhteen kuninkaan Suomeen tekemän matkan päivämäärien kanssa.
[12] Hän lisää päiväkirjassaan: "J'ai vu un temps, on il avait pas 20 jolis visages dans tout Stockholm". (Olen nähnyt ajan, jolloin koko Tukholmassa ei ollut kahtakymmentäkään kaunista naista.)
[13] Gast merkitsee oikeastaan peikkoa, aavetta sekä laivamiestä, mutta myöskin reuhakkoa, metelöitsijää.
[14] Aura, nyt otsasi nostaos, riemuiten tanssios. Suomi! Kunnia mimmoinen! Päivä mik' onnellinen! Päiv' ikävöity! Nyt uudet vuos'sadat koittavat sulle, maan Isä kun haluaa tulla sun rannoilles.
[15] Kukkuraisimman yhteisen ilon, syvimmän alamaisuuden, vilpittömimmän uskollisuuden ja täydellisimmän kuuliaisuuden todistukseksi, Porvoon Runottarien pyhittämä.
[16] Blom = kukka. Suoment. muist.
[17] Vaarallisia matalikkoja Pohjanlahdessa.
[18] Kellarirenki Hornay, teurastajarenki Ekerman y.m. Vaasassa säilytetään vielä täydellinen, tässä merkillisessä tilaisuudessa kuningas Aadolf Fredrikin mukana olleen seurueen luettelo. Koko seurueen lukumäärä nousi Suomessa matkustettaessa 78 henkeen, mutta kaikki ne eivät olleet mukana Vaasassa.
[19] Sen nimi on suomennettuna: "Kuninkaan Onnellinen Matka Tukholmasta Ahvenan Meren yli, Uudenmaan, Hämeenlinnan, Torun ja Porin läänien, sekä Pohjanmaan, Norrbottenin, Länsipohjan, Ångermanlannin, Medelpadin, Helsinge-, Gestrike- ja Uplannin kautta Drottningholmaan. Alettu 12 päivänä Kesäkuuta, päättynyt 10 päivänä Elokuuta 1752. Sepittänyt Hjalmar. Lauletaan kuin: Rest hafver jag över vatten j.n.e. Tukholmassa, painettu P.J. Nyströmin kirjapainossa 1752." Nämä nyt ylen harvinaiset laulut, joista kaksi säkeistöä jo tätä ennen on tähän kirjaan otettu, olivat välskärille tuntemattomat, mutta säilytetään Suomen yliopiston kirjastossa jälkimaailman mielen ylennykseksi.
[20] 15 p. kesäkuuta.
[21] 16 ja 17 p.
[22] 18 ja 19 p.
[23] 19 ja 20 p.
[24] 20 p.
[25] 21 p.
[26] 23 p. H.K.M.:n korkea nimipäivä.
[27] 23 p.
[28] 27 p.
[29] 28 p.
[30] 29 ja 30 p. kesäk. ja 1 p. heinäk.
[31] 3 p. heinäk.
[32] 4 p.
[33] 7 p. heinäk.
[34] 10 p.
[35] 13 p.
[36] 15 p.
[37] 16 p.
[38] 18 p. heinäkuuta.
[39] Aadolf Fredrik rakasti komeutta matkoillaan. Tessin huomauttaa siitä päiväkirjassaan: "Preussin kuningas Fredrik matkusti, ollen itse kahdeksas, Pyrmontiin; Aadolf Fredrik kulki v. 1761 Lokaan 450 hevosella."
[40] Välskäri näkyy tässä käyttäneen puhetta, jonka kappalainen Tunaes Anundsjössä Ångermanlannissa aikoi pitää hänen majesteettinsa matkustaessa sen kautta ja joka on otettuna "Lärda Tidningariin" vuoden 1752 100:nteen numeroon. Olisi ehkä liian rohkeata väittää, että arvoisan rovasti Hedmanin sanat sattuivat aivan samoin, mutta luultavaa kuitenkin on, että ne kirjaimen ja hengen puolesta sointuivat hyvinkin hyvästi yhteen tämän mainitun puheen kanssa, joka on oikea loistonäyte sen ajan alamaisesta kaunopuheisuudesta.
[41] 20 p. heinäk.
[42] Samana päivänä.
[43] Samana päivänä.
[44] Kauppias Kyntzellin talossa, jossa viime paloon asti eräässä kirjoituksessa oli säilynyt muisto kuninkaan yösijasta.
[45] 22 p. heinäk.
[46] 23 p. heinäk.
[47] Ethoniksi sanotaan erästä hevosta.
[48] 24 p.
[49] 25 ja 26 p. heinäk.
[50] Venäläinen sana husaarivuosilta: pilalla.
End of Project Gutenberg's Välskärin kertomuksia 4.2, by Zacharias Topelius