A Finnish Grammar

by Charles Eliot

Active Voice. Indicative Mood.
Present. Affirmative.
	Sing.	Plur.
1.	tuon	tuomme
2.	tuot	tuotte
3.	tuo	tuovat
Negative.
	Sing.	Plur.
1.	en tuo	emme tuo
2.	et tuo	ette tuo
3.	ei tuo	eivät tuo
Imperfect. Affirmative.
	Sing.	Plur.
1.	toin ([4])	toimme
2.	toit	toitte
3.	toi	toivat
Negative.
	Sing.	Plur.
1.	en tuonut	emme tuoneet
2.	et tuonut	ette tuoneet
3.	ei tuonut	eivät tuoneet
Perfect. Affirmative.
	Sing.	Plur.
1.	olen tuonut	olemme tuoneet
2.	olet tuonut	olette tuoneet
3.	on tuonut	ovat tuoneet
Negative.
	Sing.	Plur.
1.	en ole tuonut	emme ole tuoneet
2.	et ole tuonut	ette ole tuoneet
3.	ei ole tuonut	eivät ole tuoneet
Pluperfect. Affirmative.
	Sing.	Plur.
1.	olin tuonut	olimme tuoneet
2.	olit tuonut	olitte tuoneet
3.	oli tuonut	olivat tuoneet
Negative.
	Sing.	Plur.
1.	en ollut tuonut	emme olleet tuoneet
2.	et ollut tuonut	ette olleet tuoneet
3.	ei ollut tuonut	eivät olleet tuoneet
Simple Concessive. Affirmative.
	Sing.	Plur.
1.	tuonen	tuonemme
2.	tuonet	tuonette
3.	tuonee	tuonevat
Negative.
	Sing.	Plur.
1.	en tuone	emme tuone
2.	et tuone	ette tuone
3.	ei tuone	eivät tuone
Compound Concessive. Affirmative.
	Sing.	Plur.
1.	lienen tuonut	lienemme tuoneet
2.	lienet tuonut	lienette tuoneet
3.	lienee tuonut	lienevät tuoneet
Negative.
	Sing.	Plur.
1.	en liene tuonut	emme liene tuoneet
2.	et liene tuonut	ette liene tuoneet
3.	ei liene tuonut	eivät liene tuoneet
Simple Conditional. Affirmative.
	Sing.	Plur.
1.	toisin ([4])	toisimme
2.	toisit	toisitte
3.	toisi	toisivat
Negative.
	Sing.	Plur.
1.	en toisi	emme toisi
2.	et toisi	ette toisi
3.	ei toisi	eivät toisi
Compound Conditional. Affirmative.
	Sing.	Plur.
1.	olisin tuonut	olisimme tuoneet
2.	olisit tuonut	olisitte tuoneet
3.	olisi tuonut	olisivat tuoneet
Negative.
	Sing.	Plur.
1.	en olisi tuonut	emme olisi tuoneet
2.	et olisi tuonut	ette olisi tuoneet
3.	ei olisi tuonut	eivät olisi tuoneet
First Future. Affirmative.
	Sing.	Plur.
1.	olen tuova (tuopa)	olemme tuova or tuovat (pa)
2.	olet tuova (pa)	olette tuova or tuovat (pa)
3.	on tuova (pa)	ovat tuova (pa)
Negative.
	Sing.	Plur.
1.	en ole tuova or tuopa	emme ole tuova or tuovat
2.	et ole tuova	ette ole tuova
3.	ei ole tuova	eivät ole tuova
Imperative. Affirmative.
	Sing.	Plur.
1.	——	tuokaamme
2.	tuo	tuokaa(tte)
Negative.
	Sing.	Plur.
1.	——	älkäämme tuoko
2.	älä tuo	älkää tuoko
Optative. Affirmative.
	Sing.	Plur.
2.	tuoʻos	——
3.	tuokoon	tuokoot
Negative.
	Sing.	Plur.
2.	ällös tuoko	——
3.	älköön tuoko	älkööt tuoko
Infinitive.
I. tuodaʻ Transl. tuodakse(ni) II. Iness. tuodessa Instr. tuoden III. tuoma used in nearly all the cases IV. Nom. tuominen Part. tuomista V. Adess. Plur. tuomaisilla(ni) (always with suffix)
Participles.
I. tuopa or tuova II. tuonut
Passive Voice
Present Aff. tuodaan Neg. ei tuoda Imperfect Aff. tuotiin Neg. ei tuotu Perfect Aff. on tuotu Neg. ei ole tuotu Pluperfect Aff. oli tuotu Neg. ei oltu tuotu, or ei ollut tuotu Concessive Aff. tuotaneen Neg. ei tuotane Conces. Comp. Aff. lienee tuotu Neg. ei liene tuotu Conditional Aff. tuotaisiin Neg. ei tuotaisi Cond. Comp. Aff. olisi tuotu Neg. ei olisi tuotu Optative Aff. tuotakoon Neg. älköön tuotako
Infinitive. The only forms used are—
II. Iness. tuotaessa III. Instr. tuotaman
Participles.
I. saatava, tuotava II. saatu, tuotu

Similarly lyö, to strike, makes in the present lyön, lyöt, lyö, lyömme, lyötte, lyövät; imperfect löin (by rule [4]); concessive lyönen; conditional löisin ([4]); imperative lyö, lyökäämme, lyökää; infinitives lyödä, lyödessä, lyömän, lyöminen, lyömäisilläni; participles lyövä and lyönyt; passive lyödään, etc.

So also satuloi, saddle, forms present indicative satuloin, satuloit, satuloi, satuloimme, satuloitte, satuloivat; imperfect satuloin ([5]); concessive satuloinen; conditional satuloisin; imperative satuloi; optative satuloiʻos; infinitives satuloida, satuloidessa, satuloiman, satuloiminen, satuloimaisillani; participles satuloiva, satuloinut; passive satuloidaan.

Second Conjugation.

The second conjugation has the following characteristics:—

(1) The root ends in a short vowel.

(2) The consonant at the beginning of the last syllable is liable to the usual changes, when that syllable becomes closed.

(3) In the third person sing. present indicative the final vowel is lengthened.

(4) The first infinitive has the termination a (ä).