ORMA. Loitolla jo vierii viesti, kiitää kuin keväinen kulo. Nuoremmat ja norjat jalat sitä ovat eelleen ehätelleet, kun sen jo tullessani liikkeelle laskin. Kyläss' on kylläinen riemu. Juhlavaatteita valitaan. Koht' on täällä kaikki kansa.
RIPSA. Käykää nyt, Marva ja Tuulikki, tekin ylle juhlaliinat, ennenkuin ehtii kylän kansa täyttää talon ja tanhuat.
(Marva ja Tuulikki menevät.)
TUULIKKI (mennessään.) Parasta nyt katsotahan.
RIPSA. Laita tulta takkaan, Orma, jotta saavat lämmitellä, jos on pakkanen puraissut.
ORMA. Tuimasti tulevat urhot. Ei pysty pakkasen poika partaan rientävän urohon. Toki takka on iloksi, terveheksi lieden loiste. (Käy sytyttelemään takkaan tulta.)
RIPSA. Pirtin lämmin läikähyttää tutuksi tulijan mielen. (Siirtyen lähemmäksi Ormaa.) Kysyn vielä yhtä sulta.
ORMA. Kysy, ehtoisa emäntä, minä vaikka kahteen vastaan.
RIPSA. Kuinka on laita kullanmurun? Onko terve Heljä-tytti?
ORMA. Terve ja iloinen tyttö. Häll' on suuret saattajansa. (Viimeinen lause vähän salakähmäisesti.)