Totunuden, runon kotimaa, maa tuhatjärvinen,
Elomme sulta suojan saa, sä toivojen ja muistoin maa,
Ain' ollos onnen vaihdellen, sä vapaa, riemuinen.
Sun kukoistukses' kuorestaan kerrankin puhkeaa;
Viel' lempemme saa nousemaan sun toivos, riemus loistossaan,
Ja kerran laulus' synnyinmaa, korkeemman kaiun saa.
When the Maamme is sung every one rises, the men take off their hats, and nearly all those present join in the song, their demeanour being most respectful, for a Finn is nothing if not patriotic.
Another very popular air is the following, written by Zachris Topelius, whose fairy tales are now being translated into English—
SINUN MAASI
(Finnish)
Laps' Suomen, älä vaihda pois
Sun maatas ihanaa!
Sill' leipä vieraan karvast 'ois
Ja sana karkeaa.
Sen taivas, päiv' on loistoton,
Sen sydän sulle outo on.
Laps' Suomen, älä vaihda pois
Sun maatas ihanaa!
Laps' Suomen, kaunis sull' on maa
Ja suuri, loistokas.
Veet välkkyy, maat sen vihoittaa,
Sen rant 'on maineikas.
Yö kirkas, päivä lämpöinen
Ja taivas tuhattähtinen,
Laps' Suomen, kaunis sull 'on maa
Ja suuri, loistokas.
Laps' Suomen, armas maasi tää
Siis muista ainiaan!
Sull 'onnea ja elämää
Ej muuall' ollenkaan.
Jos minne tiesi olkohon,
Niin juures' synnyinmaassas' on
Laps' Suomen, armas maasi tää
Siis muista ainiaan!
DITT LAND
(Swedish)
O barn af Finland, byt ej bort
Din ädla fosterjord!
En främlings bröd är hårdt och torrt,
Och klanglöst är hans ord.
Hans sol är blek, hans himmel grå,
Hans hjerta kan ej ditt förstå.
O barn af Finland, byt ej bort
Din ädla fosterjord.