[2] Hauska oli minun tässä suhteessa ottaa vaari molemmista matkakumppaleistani: ennenkuin Oulangansuuhun tultiin ja vielä sielläki kulki heidän arvelunsa "venäläisistä" samaa yhtä väärää ja pahottavaa suuntaa, kuin valitettavasti yleensä koko sivistyneessä säädyssämme vielä on laita; vaan Knäsiässä heidän mielensä jo oli aivan muuttunut, "venäläisistä" ei enään ollut puhe, halveksimisen sijaan oli mielisuosio astunut, ja peittelemättä he nauroivat entisille harhaluuloillensa.
[3] Joku harva paikka löytyy, joka on hallaa vasten tavattu; niin esm. Mossalan saaresta mainittiin, että halla ei siinä käy koskaan.
[4] Sanaa Umptek Friis kirjottaa Umbdek, samoin kuin sanaa tunder (tunturi) dunder. Pt:ääni edellisessä oli kuitenkin aivan selvä, ja Castrénki kirjottaa Umptek; samoin t:ääni jälkimäisessä. Muitaki Lapin nimiä Friis kirjottaa toisin kuin ne meidän korvissa soivat, esm. Aver pro Auer (Auver) jaur, Tschynedunder pro Tshunatunder, j.n.e.; liekö hän sitte oikeassa. Että hän suomenkielisten nimien ja sanain suhteen usein isosti erehtyy, huomaa jokainen, joka hänen matkakertomustaan on lukenut.
[5] Vieko, norjan Vog, on vähän isompi puutaa eli 42 Suomen naulaa.
[6] Huomaa: lappalaisilla tarkotetaan ryssän rannalla aina lutherin-uskoisia lappalaisia; kreikan-uskoisia kutsutaan "koltiksi eli kolttalaisiksi" (norj. skolter).
[7] Talon-isäntäin nimiksi on muistokirjaani pantu: Treijat, Hänninen, Suni, Romssi, Takkinen, Hirsivaara, Haataja ja Torf (?).
[8] Lehtori Schwartzberg sai käydessään väkiluvun nousemaan 220:een henkeen, jota en voi muuten ymmärtää, kuin että hänen lähes Pummankiin oli tullut irtonaista väkeä muista kylistä, jotka myöski otettiin väenlaskuun. Sitä näyttää todistavan se seikka, että hänen laskunsa mukaan esm. Kervanassa oli vain 28 henkeä, kun minulle lueteltiin 53.
[9] Siinä ryssän rannan kartassa, joka viime valtiopäivillä säädyille jaettiin, on tämä vuono väärin nimitetty Stolboanlaheksi.
[10] Maattivuonon pohjoisrannalla, pienen joen suussa, jossa on vähän "outaa" (metsää), asuu 1 lappi ja 1 ruijalainen.
[11] Että Suomen lappalaisilla ennen oli tapa käydä myöski nykyään Venäjälle kuuluvalla osalla yhteisaluetta, seuraa asian omasta luonnosta, sillä sisämaan lappalaiset ovat aina kulkeneet merenrannalle jokien osottamaa suuntaa ja itäpuolitse Paatsjokea kulkevilla esm. on tie ollut jotenki suora Karabellan niemelle. Mutta tähän löytyy kirjallisiaki todistuksia. Niin norjalainen Th. v. Vesten sanoo, että viime vuosisadan alkupuolella lutherilaisia lappalaisia tavattiin Muotkavuonon rannalla, ja ne lappalaiset jotka Friis tapasi Kervanassa, kertoivat että heidän esivanhempansa jo ennen v. 1826 olivat Venäjän puolelle muuttaneet ja että heitä entiseen aikaan oli ollut paljo enemmän. Nämät lutherilaiset (poro) lappalaiset tietysti ovat olleet Inarin s.o. Suomen lappalaisia, jonka näkee siitäki, että vaikka Friisin aikana jo löytyi lutherilainen kirkko Akkulanniemellä etelä-Varangissa, lappalaiset yhtäkaikki sanoivat käyvänsä kirkolla myöski Inarissa, johon kuitenki on kolmatta vertaa pitempi matka. Siinä kertomuksessa Norjan ja Suomen välisestä rajasta, jonka maaherra Oulun läänissä S.F. von Born v. 1823 antoi senaatiin (Suomi 1843), sanotaan nimenomaan, että mitä rajaan Varangin tienoilla tulee, vanha kalastustapa Näytämön, Paatsjoen ja Petsamon joeissa tekee rajan virkaa (gamla häfden å fisket uti Nejdens, Passvig och Peitse elfvar tjenar här till rättesnöre i stället för ordentelig gräns).