[32] Puutavaroita vietiin Norjasta v. 1881 42 miljonan arvosta.
[33] Suomen tilast. virastosta saadun tiedon mukaan.
[34] Tuosta luulevaisuudesta vielä yksi esimerkki. Juuri vasta mainittu suomalainen näytti minulle muutaman keväällisen numeron Vesisaaren norjalaista viikkolehteä, joka kerrottuaan, että eräs nuori venäläinen oli tulossa Ruijaan, hartaimmasti terotti lukiain mieleen, etteivät tulokkaalle antaisi minkäänlaisia tietoja maakunnan oloista, koska hän arvaten oli liikkeellä valtiollisia salatarkotuksia varten. Valveella norjalaiset kokevat olla. — Huvittavinta oli, että puhekumppalini ensin näytti luulevan minua tuoksi venäläiseksi.
[35] Njalla merkitsee ylös ilmaan, pylvään päähän pystytettyä aittaa. Vaaralla kerrottiin lumessa olevan joku muuri, minkä merkiksi tuo sitte lie rakettu?
[36] Jauhomaton (venäläisen) hinta Jyykeässä oli 27 kr. (= 38 markkaa). Sen paino oli silloin 9 puutaa.
[37] Etelä-Norjassa rinnakkain Vermlannin kanssa sitäpaitsi löytyi 1062 sekä Trondhjemin hippakunnassa 46 suomalaista, niin että koko lukumäärä Norjassa teki 7,594 henkeä.
[38] Sekarotuisista maalla (4767) kaksi viidettä osaa, oli 1906, ja sekarotuisista kaupungeissa (337) puolet eli 168.
[39] Omasta seurakunnastaan, Vesisaaresta, prov. G. antoi seur. ilmotuksen: suomalaisia 1,800, lappalaisia 55, norjalaisia 1,000. Vir. tilastossa ilmotetaan: suomalaisia 1,484, lapp. 49, sekarotuisia 198 ja norj. 1,105. Tässä taas täytyy kysyä; miten suomalaiset vir. tilastossa ovat vähenneet päälle 300:lla?
[40] V. 1567 oli Ruijassa 154 veronmaksavaa lappalais-isäntää, s.o. perhettä, v. 1865 sitävastoin 1,556.
[41] V. 1759 löytyi Kainuussa ja länsipohjassa yhteensä 4,186 lappalaista, v. 1870 yht, 6,031, v. 1860 ilmotetaan 6,483.