Eräänä iltana 2 jääkäriä tietämättöminä tavoista lähtee rajan ulkopuolelle komeaan koivumetsään vastoja tekemään lauantai-illaksi. On valmistettu oikein suomalainen sauna. Toinen jääkäri on paraillaan puussa katkomassa lehviä, kun saksalainen yliluutnantti, jolle alue kuuluu, saapuu paikalle, alkaa jylisevän nuhdesaarnan lihavalle hyvinvoivalle maalaispojalle, joka suorana kuin kynttilä seisoo koivun juurella:
— Sie Esel — zum Teufel, Donnerwetter!!!
Toveri tuon pahan ilman noustessa piiloutui syvälle oksien siimekseen korkeudessa.
Mies, joka saarnan saa, ei ymmärrä sitä eikä puhu sanaakaan.
Vihdoin yliluutnantti ärjäsee:
— Mistä te olette kotoisin, te kun ette ymmärrä edes saksaa?
Aivan hätääntyneenä luo jääkäri katseensa korkeuteen, jossa kielitaitoinen toverinsa lymyy puun oksien siimeksessä.
— Tule, kuule Jannu, nyt alas puusta, muuten käy huonosti.
— Ahaa, onko siellä puussa vielä toinen yhtä suuri lurjus.
Jääkäri tuolla yläilmoissa tekee tanakan oksan varassa perusasennon.