"Ensimäiset saksalaiset!
"Heitä seurasivat jalan 28:nnen Reinin rykmentin miehet kivääri käsillä valmiina, mutta nauraen, leikkiä laskien. Toista tietä tuli uusia joukkoja pyrkien pääkatua myöten torille.
"Yhtäkkiä kuulat rätisivät. Venäläiset ampuivat siltaa konekivääreillä. Kuulat lensivät talojen nurkkiin. Sitten valtava räjähdys. Aa-joen silta lensi ilmaan.
"Mutta sillä aikaa vyöryi mahtava virta kaikkia aselajeja Grünhöfsche- ja Katolische Strasse'a" myöten kaupunkiin. Valtava, ihmeellinen näky, suuri ja voittoisa Saksan armeija.
"Ja Mitaun asukkaat, harvat jälelle jääneet, he tempasivat ikkunat auki ja kiiruhtivat kadulle. 'He ovat täällä, he ovat täällä!' Vuori vyöryi joka rinnalta, hengitettiin taas vapaasti, turvan ja suojan tunne palasi jälleen tuskan ja kauhun hetkien jälkeen.
"'Max' ja 'Germania', suuret mörssärit, kuletettiin torille ja sieltä ne lähettivät pakeneville venäläisille jylisevät terveiset, niin että katot vapisivat.
"Oli Mitaun suurin päivä 1/8 1915."
Edellisestä selviää baltilaisen kansanaineksen suhde sotatapahtumiin. Ollen germaanista syntyperältään, kieleltään ja sivistykseltään, ollen hallitseva aines maassa, asuen komeissa maakartanoissaan, "hoveissa", eläen henkisesti erillään muusta maan asutuksesta se toivoi vain Kuurinmaan yhdistämistä Saksaan ja saksalaisen hengen voittoa Itämerenmaissa.
LEIRIELÄMÄÄ.
Jääkäripataljoonan harjoitukset jatkuvat Mitaun ympäristössä. Vaikka olemme 1 1/2 peninkulman päässä etulinjasta, kuuluu tykkien jyske rintamalta selvästi, jopa iltaisin konekiväärien rätinä. Saksalaiset naapuritaloissa kummastelevat jääkäreitä, jotka eivät ymmärrä eivätkä puhu saksaa, vaan mongertavat vierasta kieltä. Kullakin joukolla on määrätty alue, minkä ulkopuolelle ilman lupalippua ei saa mennä.