Kuuluu kaukaa miesten miekan-melske, kaikuu kilpi-naisten naurun helske.
Kohoo jäiset holvit, seinät siirtyy, taivaan tähtikorut kattoon piirtyy.
Välkkyy avaruudet, ilman pielet, helkkyy jättikanteleiden kielet.
Miehet nousee, kalskaa kylmät raudat, aukee urhoin hyiset silmälaudat.
Sammuu elo, iäisyyteen raukee aika. Autiuden ukset aukee,
jäisten temppeleiden valkee rauha. Yllä tähtisiinto öinen, lauha.