Milloin kypsä ihmissuku?
Silloin, kun ei enää huku
toisen käden kautta kukaan.
Kun käy kaikki määrään samaan,
veljinä kun kaikki mukaan
käyvät rauhaa rakentamaan.
Kuollut kun on himo saaliin,
yhtyneinä yhteen maaliin
tähtää kaikki tulevaiseen.
Silloin uneen jumalaiseen
yltänyt on ihmissuku,
jok' ei koskaan sorru, huku.
Se on täytetty!
Se on täytetty!
Ah, syvin hetki on lyönyt!
sylihin sydänpäivän käy sydänyö nyt!
sylihin elämän tyly kuolema taipuu.
Se on täytetty! Täyttynyt korkein on kaipuu,
johon tähdännyt on iät ihmisen suku.
Se on täytetty! Tuskasta, tuskien alta
iankaikkinen noussut on rakkauden valta.
Se on täytetty! Ah, vihan yöhön ei huku
polo kärsinyt, kärsivä ihmiskunta.
Se on täytetty!
Ristin juurella unta
uneksii tulevasta sen valkeimmat sielut.
Ovat täytetyt kolkoimmat kuilut ja nielut,
välisillat on valmiina vastaisuuteen.
Suku tuomittu katseensa taas jumaluuteen
kohottaa tuhatvuosien tuskien yöstä.
Katohon sitä koskaan ei jälleen syöstä,
katohon väkivallan ja koston ja vihan,
se kirkastetun sai hengen ja lihan.
Se on täytetty!
Maapallo hetkestä tästä
jumalallisen Rakkauden elämästä
osan sai, jota siltä ei riistää saata.
Kadotuksehen syöstä ei ihmisten maata!
Vapauttajan veri virrat väilyy
iät ilmoissa sen, sydämissä säilyy
säde auringoiden Auringon.
Se on täytetty! Täytetty rakkauden on
pyhin työ, joka kuoleman vallat murskas,
johon ain rakentuu elo henkisin, hurskas,
joka vieroo vihaa ja itsekkyyttä,
rakentaa tulevaisinta ihmisyyttä!