Katse kaukainen vienosti veessä, nöyrästi vaipuen oi elon eessä.
KUOLEMAA KOHTI.
Kohti outoa tähteä kummaa tietä tummaa uupunut saatto kumara kulkee. Yö pyhä sulkee piiriinsä himmenevät elon muistot. Koittanut on iankaikkinen aatto. Aukeavat vitivalkeat puistot.
Henkäys hiljainen oudoista maista, autuaista. Välke valtava tähtien vyössä, ah, vapauttava valkeus yössä. Vaipuu väsynyt, polttava pää, tähdet taivahan kimmeltää.
18.11.1915.
KOTILIESI
KOTILIESI.
Muille loistat, mulle tummut, näen yössä oudot kummut.
Tähdet yllä hyisen tienoon, joka uppoo usvaan hienoon.
Aavevarjot maille lankee, kuuluu kuiske outo, ankee.