vain tykkein raskas laulu soi.
Taas taivaankannen purppuroi
yötulipalot valtavat
ja korkealle heittäin liekkiänsä
käy tykkein suusta salamat.
Ma hiljaa akkunani avaan.—
Nyt kaiken vasta kuulenkin!
Kuin meren kuohu rantoihin
niin pauhu siel' on loputon,
kaik' surmanaseet kuoroon kammottavaan