taas kilvan yhtynehet on.
Mut ihanaa se nähdä, kuulla
on kuitenkin kun kautta sen
tie kulkee vapautehen.—
Mun lävitsein käy vavistus
kun, sydän kuumana, mut hymysuulla
nyt opettelen sanaa—vapaus.
[RUNO KAATUNEILLE]
(POHJALAISTEN OSAKUNTIEN PORTHANJUHLAAN 9.XI.18.)
Ei työ lie suuri näitten vainajain