JUTTUJA
Kirj.
Aaro J. Vallinmäki
Hämeenlinnassa, Arvi A. Karisto, 1910.
SISÄLTÖ:
Kummallinen tauti.
Hyvään alkuun.
Minun vihittyni.
Perintö.
Ratsastaja.
Apteekki.
Kummallinen tauti.
Me olimme kuin kaksoisveljekset, hän ja minä.
Äidit kertoilivat että meitä molempia oli samalla kertaa nimensaanti-retkellä kuletettu ja että samasta kupista oli kumpasenkin päähän vettä kaadettu.
Sen jälkeen oli heillä — nimittäin hänen äidillään ja minun äidilläni — ollut ikäänkuin jonkunlainen kilpailu siitä, että kumman poika — sillä poikia me molemmat olimme — että kumman poika kasvannassa voiton ottaisi; mutta ei ollut kumpikaan voittanut. Toisinaan kun pojat olivat vaakaan pistetty, oli toinen painanut muutaman luodin enemmän, toisinaan taas saman verran vähemmän.