Kaija: Ja tiesi Korventaustan Taava lisäksi, että hän oli juovuspäissään mukuroinut kauppiaan puolikuoliaaksi ja siitä syystä viety Pietariin hirtettäväksi.
Markkanen: Mitäs niistä eukkohöperöjen juoruista. Tämä Kalle oli häijyyksissään virkkanut muoreille jotain sinnepäin, ja nämä heti hoilaamaan ympäri pitäjää päättömiä valeita. Mennään nyt kamariin isäntä, juttelemaan siitä asiastamme. Ole sinä Kalle taas sill'aikaa puotimiehenä.
Aapeli (Vastahakoisesti): No mennään sitte.
(Markkanen avaa oven ja työntää isännän edellään.)
Sohvi: Vai siinä se koko juttu olikin! Mutta arvaanpa että siinä sittekin on jotain takana. Risto oli kuin puusta pudonnut ja Rutasen isäntä niin äkäisen näköinen. Sanottakoon mitä hyvänsä, mutta kyllä tässä on jotain kieroa, on vissiin.
Kalle: Olisiko Sohvilla mitä asiaa?
Sohvi: Pitihän minun tuoda emännälle rihmarulla yhdellä tiellä. Mutta eipä tässä kiirettä. Ei Risto taida joutua sieltä vielä vähiin aikoihin, näyttää siltä.
Kalle: Kyllä minä annan. Minkä numeroista tarvitaan?
Sohvi: Niin rihmaako? Ka kolmenkymmenenhän sitä käskettiin. Mutta mitenkäs te…?
Kalle: Tässä olisi. 15 penniä.