Herra. — — (Päästää sanomalehden).
Rouva: Ja kun nyt ajattelemme, mitä minä oikeastaan pyydän sinulta? en mitään muuta kuin että sinä rehellisesti tunnustat, missä sinä olet ollut päivällisiltä lähdettyäsi — jos sinä todellakin olet ollut —
Herra (innoissaan).
Rouva. Hyvä on — minä siis otaksun että olet ollut päivällisillä. Mutta kumminkin täytyy sinun tunnustaa että on väärin tulla kotia vasta kahdentoista jälkeen —
Herra (aikoo puhua).
Rouva. Kahdentoista jälkeen, kun pidot loppuivat viimeistään puoli kymmenen.
Herra (koettaa taas puhua).
Rouva. Itsehän sinä niin sanoit.
Herra (samaten).
Rouva. Onko siis kummallista että minä ihmettelen —