Siirryttyään hieman näytti hän päässeen asentoon, joka tyydytti häntä, koska hän, katsottuaan tarkasti, nosti pyssyn hitaasti poskelleen. Kun laukaus pamahti, syöksyi muudan suuri keltainen eläin karjaisten tulta kohti, jonka tuhassa se alkoi kieritellä. Toinen laukaus lopetti sen piehtaroimisen.
Vähän matkan päässä olevasta pensaikosta kuuluva ritinä, jonka nähtävästi aiheutti joku pakeneva peto, vapautti nuorukaiset toisen hyökkäyksen pelosta. He käänsivätkin senvuoksi huomionsa kuolleeseen pantteriin, jonka he vetivät kauemmaksi tulesta alkaen sitä nylkeä. He saivatkin sen pian tehdyksi, sillä molemmat olivat taitavat veitsen käytössä.
Gaultier oli hyvin nyrpeissään sentähden, ettei hän ollut saanut ampua tuota toista väijyvää pantteria; ja koska hän tiesi hyvin vähän näiden petojen elintavoista, kysyi hän Pierreitä, joka mielellään ilmaisi hänelle kaikki tietonsa.
"Pantteri", aloitti hän, "on ainoa näiden seutujen siihen luokkaan kuuluva otus. Tuolla etelässä on kyllä toisiakin kissaeläimiä, kuten jaguaareja ynnä muita, mutta ne, joita täällä sanotaan kissaeläimiksi, eivät olekaan sellaisia, vaan suoraan sanoen ilveksiä. Texasissa nimitetään niitä töpöhäntä-kissoiksi.
"On ikävää, ettei jokaisella pedolla ole omaa nimeä, mutta kuten luultavasti tiedät, ei puhveli todellisuudessa ole mikään puhveli, vaan biisoni, hirvi ei ole sama kuin eurooppalainen hirvi, jota me sanomme rämehirveksi. Sillä on kumminkin toinenkin sekaannusta estävä nimi, josta me saamme kiittää intiaaneja, nimittäin vapiti. Metsästäjät nimittävät teräväsarvea vuoheksi, vaikka se onkin antilooppi. Voisin luetella paljon enemmänkin tällaisia samanlaisia vääriä nimityksiä, mutta nämä mainitsemani riittävät jo todistamaan asian.
"Olen kuullut, että pantteria tavataan etelässä päin aina Etelä-Amerikassa asti, jossa niitä on kuulemma hyvin runsaasti muutamin paikoin. Espanjalaiset nimittävät sitä leijonaksi, koska se näöltään muistuttaa tuota eläintä, yhdennäköisyys, joka perustuu ainoastaan samanlaiseen väriin. Olen silloin tällöin nähnyt laikullisiakin panttereita, mutta ne ovat aina sattuneet olemaan niin nuoria, ettei pilkkuja voitu huomata muuten kuin määrätyssä valaistuksessa.
"Kuten voit itsekin huomata, ei pantteri ole mikään kaunismuotoinen eläin. Vastakohta on sitä suurempi, kun ajatellaan, että kaikilla sen sukulaisilla on kaunismuotoinen ruumis ja notkeat jäsenet. Pantterin selkä on pitkä ja matala, ja jalat ovat lyhyet ja tylpät tehden eläimen hieman kömpelön näköiseksi. Sen pituus on tavallisesti viiden ja kuuden jalan välillä, siihen laskettuna häntäkin, joka on noin pari jalkaa pitkä.
"Huolimatta pantterin näennäisestä kömpelyydestä ei mikään sen sukulaisista voita sitä kiipeämisessä. Se voi kavuta puuhun ihmeellisen helposti, jolloin se käyttää kynsiään, siis aivan eri tavoin kuin karhu, joka kiivetessään tarttuu puuhun syliksi.
"Eräästä sen toisesta omituisuudesta on minulla henkilökohtaiset melko ikävät muistot.
"Viivyin eräänä iltana hyvin myöhään ulkona ajaessani takaa haavoittamaani peuraa. Seuratessani eläimen jälkiä, joissa oli verta siellä täällä, saavuin muutamaan kallioiseen solaan, jossa oli hyvin hämärää osaksi senvuoksi, ettei valo voinut sinne tunkeutua, osaksi siksi, että muutamat äärettömän suuret puut varjostivat oksillaan koko polun.