Mut maallikot alhaalla ennustaa:
— Hän nuoralla niskat taittaa! —
Lopuks numero hienointa ohjelmaa
on aikomukseni laittaa.
KILPAKOSIJAT.
En tiedä, laulanko nyt jo mun joutsenlauluain, ja sävelten helkkyellen käyn kohti kuoloa vain.
Tai nytkö vasta päivä
mun nousee loistossaan,
ja soittooni sylkytellen
käyn kohti lempeä vaan.
Kas käteni toinen mulla on olalla kuoleman, mut toisessa näät sä ruusuin niin tummina hehkuvan.
LÖYTYIS VIELÄ PIENI POLKU.
Löytyis vielä pieni polku, jota keiju kulkis, jota kulkis kuutamossa, surut syvään sulkis.
Kehräis, kehräis kultalankaa uuteen unten vyöhön. Kiertäis, kaartais peikon pesää, ettei eksyis yöhön.
ILMASSA HELÄHTI!
Säveleitä, säveleitä, ilman täyden säveleitä autuanna kuulen.