On Amerikan suomalaisten keskuudessa herkkämielisimmät rakennelleet tuollaisia tuulentupia, että suomalaisten pitäisi asettua yhteen valtioon ja ruveta siinä vaikuttamaan. Sillä tavalla voisi syntyä suomalainen valtio omine virkamiehineen aina ylimpään asti.
Mutta se on mahdotonta. Vähän enemmän voisi kyllä kokoontua yhteen, mutta siirtolaisten alkuperäinen tarkoitus ei oikein sovi yhteen tuon valtiokäsitteen kanssa.
Canada.
Esittäessäni Alaskaa ja sen suomalaisia olen vetänyt Klondikenkin — tuohon piiriin, vaikka se oikeastaan kuuluu Canadaan. Se on syrjäisimpiä kolkkia Canadan North Western territoorissa, tuon muuten hyvin vähän tunnetun, suuren maa-alueen kyljessä.
Canada on laaja maa-alue, laajin kaikista Englannin maista, noin 26 kertaa suurempi kun Englanti, Skotlanti ja Irlanti yhteensä. Canada on kookkaampi kun Yhdysvallat ilman Alaskaa. Se ulottuu Atlannilta Tyyneen mereen asti. Ja pohjoisena rajana on Jäämeri. Pohjoisimmat osat ovat vielä hyvin vähän tunnettuja. Lähimpänä Yhdysvaltoja olevat osat ovat edistyksessä, jopa asukasluvussakin samalla asteella kun alueet rajan toisella puolen. Huomattavimmat maakunnat ovat Ontario, Quebec ja Manitoba. Viimemainittu, ollen pääasiallisesti preeriä, on tulossa hyväksi maanviljelysalueeksi. Canadan hallitus maan asuttamisessa noudattaa pääasiallisesti Yhdysvaltain esimerkkiä. Hyvää viljelysmaata on asunto-oikeudella ja -velvollisuudella saatavana, kunhan maanottaja suorittaa kustannukset maanmittauksesta.
Metalleista on nykyäänkin jo tunnettu osa Canadaa rikas. Maasta kaivetaan kultaa, hopeaa, rautaa, kuparia, kivihiiliä y.m. Ja pohjoisosassa, jatkona Klondikelle luullaan olevan paljonkin vielä salattuja kulta-alueita suuren Mackenziejoen tienoilla. Maasta viedään ulos tavaraa paljon enemmän kun tuodaan ja se pitää yllä "hyviä aikoja". Työansiot ja palkat ovat Canadassa joltisenkin hyvät, toisinaan paremmat kun Yhdysvalloissa. Läpi maan, valtamerestä valtamereen, kulkee Canadan Pacificrautatie, joka pituudessa voittaa kaikki muut Pacifictiet. Silloin kun tuota rakennettiin oli työansiot Canadassa aivan erinomaiset. Yhä vielä Yhdysvalloissa kutsutaan hyviä työ- ja ansio-aikoja "Canadan ajan" nimellä.
Canadalla on oma hallitus ja voidaan sitä käytännöllisesti katsoa melkein itsenäiseksi. Englanti nimittää maalle vaan kenraalikuvernöörin, jonka valta kumminkin on jotenkin vähäinen. Hallitusta hoitaa pääasiallisesti Canadan oma ministeristö, ja lakia säätää edusmieskunta. Yleensä ollaan Canadassa tyytyväisiä tähän asemaan, vaikka kyllä löytyy siellä Yhdysvaltainkin puolue, tahtoen maan liittää kokonaan suureen Uniooniin.
Siirtolaisuutta suosii Canadan hallitus erityisesti, sitä oikein autetaankin. Samalla kun Yhdysvallat alkavat rajoittaa siirtolaistulvaa, koettaa Canadan hallitus kääntää sitä sinnepäin. Ja tästä tietysti on vaan etua tuolle ihmeellisesti edistyvälle maalle. Erittäinkin suositaan pohjoisista maista tulevia siirtolaisia.
Suomalaisia on Canadassa paljon ja yhä enemmän niitä sinne asettuu. Mutta hajallaan asuvat kansalaisemme siellä. Suurempia pesäpaikkoja ei ole ollenkaan.
Alkaen suomalaisen asutuksen tarkastelun Tyynen meren rannalla on meillä siellä heti muutamia huomattavia suomalaispaikkoja.