Pennsylvania on työmiehen ansioiden suhteen Amerikan huonoimpia valtioita. Monopoolit ja suuret rahamiesyhtiöt ovat haltuunsa ottaneet sen pohjarikkauden ja liiketilaisuudet. Työmiesten työvoima kiristetään niin lujalle kun suinkin ja palkkoja alinomaa pienennellään. Tuhkatiheään syntyy työlakkoja, joilla miehet kumminkaan enimmäkseen eivät voita mitään. Rahavalta on liian mahtava, se kietoo heitä yhä ahtaammalle.
Siirtolaisia on tuossa valtiossa paljon, erittäinkin slaavilaisia, mutta rahamiehet eivät anna heille melkein mitään ihmisarvoa, pitävät työjuhtina, joiden on vaan lisättävä heidän rikkauksiaan. Työmiesten kurja asema hiilikaivannoissa ja tehtaissakin on valtion toimeen panemien tutkimusten kautta astunut jo liian räikeästi esille, mutta raha estää parannuksien toimeenpanon. Jos milloin saadaankin säädetyksi hyödyttäviä lakeja työmiesten hyväksi, ei niitä panna toimeen. Rahavalta julkisesti ylenkatsoo ja pilkkaa niitä.
Muutama aika sitte sheriffi, valtion virkamies, apulaisineen, joiksi oli kerännyt rikkaita nuorukaisia, ampui kolmattakymmentä viatonta siirtolaistyömiestä Latimerissa. Asiasta oli oikeudenkäynti ja siellä ammuttujen viattomuus selvästi ilmeni. Sheriffin joukkio oli ampunut työmiehet maantiellä, vaikka nämät olivat aseettomia eivätkä olleet kenellekään pahaa tehneet. Ainoa vihan syy rahamiehillä heitä vastaan oli se, että miehet olivat työlakossa ja olivat menossa naapurikaivannolle tapaamaan työtovereitaan. Oikeudessa ratkesi kumminkin asia niin, että ampujat pääsivät kaiketta rangaistuksetta. Siinä siis siirtolaistyömiehet tuomittiin melkein seisoviksi kaiken lain ja turvallisuuden ulkopuolella. Tällaista ihmisarvon loukkausta ja siirtolaisen hengen halveksimista ei varmasti, ainakaan vielä, voi tapahtua missään muualla Unioonin valtioissa.
Niin on jalomielisen William Pennin perustama veljesrakkauden valtio syrjäytynyt perustajansa tarkoituksesta. Tuo on ainoastaan yksi esimerkki. Amerikkalaisista sanomalehdistä näkee useita muita. Pennsylvania ei olekaan enää valtio, jossa jokaisella ihmisellä on samat oikeudet ja vapaudet.
Pennsylvaniassa on myös olemassa vasta tehty laki, jonka mukaan jokaisen ulkomaalaisen on suoritettava vero joka työpäivältä. Tuo vero on kyllä hyvin vähäpätöinen ja se on tuomittu sotivan Yhdysvaltain perustuslain henkeä vastaan, niin että sitä veroa tuskin enää missään kannetaan, mutta kumminkin sekin on yhtenä todistuksena pennsylvanialaisten mielialasta siirtolaisia kohtaan.
Pennsylvania, jonka uutisasutuksen perustuksen ruotsalaiset ja suomalaiset panivat Delawaresta käsin, mutta joka vasta William Pennin uutisasutuksen kautta sai uuden, kasvavan voiman, on hyvin tuotantorikas valtio. Sen hiilialueet ovat laajat ja loppumattomat. Tehtaita on siellä enemmän kun missään muualla Unioonin valtioissa. Suurteollisuus on Pennsylvanian leimana, ja sepä onkin yhtenä syynä työmiehen polettuun asemaan siellä. Kaupunkien nimet Philadelphia ja erittäinkin Pittsburg panevat heti ajattelemaan taivaalle nousevia savutorvia, suuria koneita, sulatusuuneja ja jättiläistuotantoa. Philadelphia ei ole enää Amerikan suurin kaupunki, mutta on monessa suhteessa huomattava. —
Suomalaisia on Pennsylvaniassa paljon, mutta siellä ei kumminkaan ole yhtään suurempaa kansalaistemme pesäpaikkaa. Ei ole sellaisiakaan paikkoja, joihin kansalaisemme olisivat pysyvämmin asettuneet. Tilapäiset työsuhteet kulettavat heitä paikasta toiseen. Alinomaiset työlakot tekevät työn epävarmaksi, vaikka olisikin huonoon palkkaan tyytyväinen. Toisiin paikkoihin on työlakot kulettaneet suomalaisia "skäbeinä", sellaisina, jotka työnpuutteen takia ovat olleet pakoitettuina lähtemään haettuina lakkolaisten sijalle heidän ansioilleen ja heidän leipäänsä syömään.
Philadelphiassa, valtion suurimmassa kaupungissa, on vähemmän suomalaisia kun missään muussa Amerikan suurkaupungissa. Kansalaistemme luku siellä ei tee monta kymmentä. Mitään yhteistä ei heillä ole.
Enimmät Pennsylvanian suomalaiset työskentelevät hiilikaivannoissa. Kansalaisiamme lienee melkein jokaisessa huomattavammassa hiilikaivannossa kaikissa piirikunnissa. Enimmän heitä kumminkin on Pittsburgista eteläänpäin Monongahelajoen varsilla. Siellä on Fitz Henry, Belle Vernon, Braddock, Allenport, Fayette City, Brownsville, Cadvallader, y.m. Suomalaisia on siellä niin paljon, että heillä on yhteisiä raittiusharrastuksiakin.
Muita paikkoja, joissa suomalaisia on, olen merkille pannut: Wilkesbarre, Oliphant, Forks City, California, McCartney, Bellefonte, Rankin Station, Brownsville, Gillespie, Ansonville ja Oshanter. Enimmäkseen näissäkin on suomalaisten työnä hiilenkaivaminen, mutta on muutakin tointa. Bessemerissä ja New Castlessa on suomalaisia, työssä kivimurtimoilla. Niissäkin on syntynyt kansalaistemme kesken raittiusyhteyksiä.