Siinä kohdassa, missä Pennsylvanian valtio ulottuu suureen Eriejärveen, on Erie-niminen satamapaikka. Sinne tuli ensimmäiset suomalaiset jo v. 1872, mutta sittemmin muutti niistä osa Ohioon ja osa aina Oregoniin asti. Aivan viime aikoina on Erie ruvennut tulemaan uudelleen huomattavammaksi suomalaisten asuinpaikaksi. Miljoonainomistaja M. A. Hanna isonti siellä laivatelakkaansa ja kuletti malmi- ja hiililaivain lastaustyöhön suomalaisia Ashtabula Harborista, Ohiosta, missä hänellä myös on telakat.

Ohio.

Ohio on Amerikan huomattavimpia ja vankimpia valtioita. On oikein ihmeellistä ajatella, että tämäkin valtio-, joka melkein näyttää vanhan sivistyksen ja asutuksen pesäpaikalta, on tämän vuosisadan kuluessa kansoitettu ja viljelykseen saatettu. Erämaata oli se vielä silloin kun v. 1802 otettiin valtioiden joukkoon. Silloin ei oltu valtioksi hyväksyttäessä niin suurivaateisia kun nykyään.

Mutta sitte alkoikin uutisasukkaita suuremmissa joukoissa tulvata sinne. Pelätyt irokesi-intiaanit saatiin kukistetuiksi. V. 1840 oli Ohiossa asujamia 3/4 miljoonaa ja 30 vuotta myöhemmin oli se lisääntynyt puolella miljoonalla. Tämä ei ollut kyllä mitään nopeaa. kasvamista, mutta Ohio oli sinäkin aikana ehtinyt tehdä itsensä kuuluisaksi. Ohio on ensimmäinen valtio, jonka perustuslaissa kiellettiin orjuus kokonaan. Ja periaatteelleen uskollisena ottikin se innolla osaa orjasotaan, lähettäen liikkeelle yli 300,000 sotilasta. Se oli ihmeellisen paljon verrattuna Ohion silloiseen väkilukuun. Ja sodan kuuluisimmat päälliköt ja voittajat Grant, Sherman, Sheridan, McPherson, Rosecrans y.m. olivat kotoisin Ohiosta. Myös on Ohio Yhdysvalloille antanut useampia presidenttejä kun mikään muu valtio. Ohiolaisia olivat synnyltään paitsi Grantia presidentit Hayes, Garfield ja Ben Harrison. Ohiolainen on nykyinenkin presidentti McKinley. Nykyisin on Ohion väkiluku noin 4 1/2 miljoonaa, on siis melkein nelinkertaisesti kasvanut sitte vuoden 1871. Suuria, komeita kaupunkeja on noussut, valtio on tuottavimpia maanviljelysalueita. Ja tehtaiden vuotuinen tuotanto nousee noin 400 miljoonaan dollariin. Se on todella jättiläisedistystä, ja on pääasiallisesti tapahtunut nykyisen miespolven aikana!

Siirtolaisille on Ohio osottautunut olevan paljon sopivampi valtio kun itäiset naapurinsa. Yhteen aikaan kulki siirtolaisuus pääasiallisesti tuohon valtioon ja sieltä sitte hajaantui lännemmäs. Usea suomalaisistakin siirtolaisista on ensin asettunut ansaitsemaan Ohioon ja sitte on jatkanut matkaansa lännemmäs.

Sen vuoksi onkin tähän valtioon jo aikaisin muodostunut suomalainen pesäpaikka, jonka asujamisto on ollut hyvin vaihtelevaa. Tuo pesäpaikka on Eriejärven rannalla ja kuuluu nykyään Ashtabulan kaupunkiin, vaikka suomalaiset sen vieläkin tuntevat paremmin vanhalla nimellä Harbor. Nimi Harbor merkitsee satamaa ja on se luonnollinen satamapaikka juuri Ashtabulalle. Harborissa on suuret laivatokat (telakat). Sinne tulee kesäisin paljon laivoja lastattuna rautamalmilla Michiganin ja Minnesotan rauta-alueilta. Malmi puretaan satamassa ja kuletetaan rautatietä Pittsburgiin ja muihin suuriin rautatehdaskaupunkeihin. Ja laivoihin lastataan sitte kivihiiliä vietäväksi malmialueille. Suomalaisia on noilla rautaseuduilla kaivamassa malmia, mutta vielä yksinomaisemmin ovat he ottaneet haltuunsa satamatyön Harborissa.

Kerrotaan, että lokakuulla 1872 saapuivat ensimmäiset suomalaiset Ashtabulaan. Joukossa oli 25 miestä ja yksi nainen ja olivat he kotoisin Isostakyröstä, Ylistarosta ja Kälviältä — noista seuduista on nytkin enimmän suomalaisia Harborissa.

Minään satamapaikkana ei Harboria vielä siihen aikaan tunnettu. Joitakin taloja kyllä löytyi, vaan nämä eivät olleet rakennettuina kaupunkitalojen järjestykseen.

Syyskesällä 1873 saatiin rautatie Harboriin valmiiksi. Tokkaa oli myös tehty; niin että samana syksynä jo joitakin rautamalmilla lastattuja laivoja tyhjennettiin. Sittemmin on tokkaa vuosi vuodelta laajennettu, useat eri komppaniat ovat olleet puuhassa. Paitsi satamatöitä ei Harborissa muita sanottavia yleisempiä työpaikkoja ole, lukuunottamatta Ashtabulaa.

Varsinaisesti asettui suomalaisia asumaan Harboriin v. 1874. Ja syyskesällä 1875 tuli Eriestä, jonne kansalaisia oli saapunut samaan aikaan kun Ashtabulaankin, joukko suomalaisia Harboriin. Nyt alkoivat suomalaisetkin hommata omia asunnoita. Maa oli siihen aikaan vielä jokseenkin halpaa, joten ei ollut mitään mahdotonta vähempivaraisenkin saada talo. Ne, jotka siihen aikaan talon laittoivat, ansaitsivat hyvin pitämällä täysihoitoa työväelle.