Paitsi toimintaa seurakunnan alalla ovat pastori ja rouva Kivioja muistettavat yleensä Harborin suomalaisten henkisen elämän kohottajina. Erittäinkin on heidät mainittava raittiustyön tekijöinä.
Vuodesta 1892 on Harborin suomalaisten keskuudessa ollut vaikuttamassa raittiusseura "Kunto". Seuran alkuunpanijat ovat pastori ja rouva Kivioja. Seuran perustava kokous pidettiin joulukuun 7 p:nä ja vietetään sitä vuosipäivää vieläkin juhlana Harborin suomalaisten keskuudessa. Puheenjohtajaksi valittiin rouva Liisa Kivioja.
Seuran jäsenluku alkuajoilla ei ollut suuri. Nuorison melkein yksinomaiset seurapaikat olivat kapakkain sitä varten laitetuissa tanssihuoneissa. Kapakkatanssit olivat nuorison varsinaiset huvit. Noita tansseja pidettiin useita kertoja viikossa. Ei pidetty häpeänä sitä, että naisetkin kävivät siellä. Yhdessä sitä juotiin, yhdessä tanssittiin. Ja elämä oli rivoa.
Kuntoseura rupesi kapakkatansseja vastustamaan. Rouva Kivioja teki innolla työtä saadakseen nuoret naiset heittämään kapakkatansseissa käynnin. Eikä se työ mennyt hukkaan. Vähän ajan kuluttua jo osa nuorisoa alkoi inhoa kapakkatansseja, ja parin vuoden kuluttua ainoastaan huonomaineisimmat, muista erillään elävät kansalaiset kulkivat niissä. Yleinen katsantokanta oli muuttunut. Nuorison seurapaikka muuttui kapakasta Kuntolaan. Kyllä vieläkin löytyi niitä, jotka kävivät kapakassa, mutta enemmistön suhteen oli asia voitettu.
Vanhempain, erittäinkin tokalla työskentelevien miesten keskuudessa oli raittiusseuran alkuaikana, ja ennen sitä, yleinen mielipide, ettei kovaa työtä tokalla voi tehdä juomatta olutta. Se usko oli luja, kun se oli saanut sijansa itsepintaisen suomalaisen päässä. Mutta vähitellen alkoi sekin usko horjua. Raittiusseuralaiset tekivät kestäväisyydellä työtä sellaisten rinnalla, jotka oluen pitivät varsinaisena juomanaan. Tultiinpa vielä sekin huomaamaan, että raittiit olivat kestävämpiä pitemmässä voimainponnistuksessa.
Monta muuta hyödyllistä opetusta on Kuntoseura antanut. Se on myös
saanut aikaan seudulla siveämmän ja säädyllisemmän seurustelutavan.
Seuran toimesta on lainakirjasto ja lukusali, jotka ovat kaikkien
Harborin suomalaisten käytettävinä.
Kun pastori Kivioja joku aika sitte muutti Suomeen, herätti hänen lähtönsä suurta surua Harborin suomalaisissa. Monen silmät kyynelistä kostui lähtöhetkellä. Harborissa yleensä tunnustetaan, että hän oli sikäläisten suomalaisten henkisen elämän uudistaja.
Nyt on Harborin suomalaisilla pappina pastori Kaarlo Huotari, joka sitä ennen toimi Suomi-synoodin lähetyspastorina sekä Ironwoodin seurakunnan hoitajana.
Harborissa on jo jonkun aikaa ollut toimessa toinenkin raittiusseura, johon Kuntoseurasta erosi toistakymmentä jäsentä voidakseen edistää asiaansa vapaampien sääntöjen mukaan. —
Varsinaisessa Ashtabulassa on vähemmän suomalaisia, käsityöläisiä
ja palvelijattaria. Siellä ilmestyy myös suomalainen sanomalehti
"Amerikan Sanomat", jonka julkaisijana on kokenut sanomalehtimies
August Edwards. Mr. Edwardsilla on oma, sievä talo kaupungissa.