Hancockissa, kuten yleensä Kuparisaarella, ovat suomalaiset hyvin toimeentulevaa väkeä, onpa joku varakaskin ja suurissa liikkeissä kuten Antti Johnson, joka on myös seurakunta- ja opistoasiain innokkaana ja uhraavana harrastajana tunnettu. Suomalaisia liikehuoneita on Hancockissa kosolta. Paitsi pappien toimittamaa sanomalehteä, "Paimen-Sanomia", ilmestyy siellä myös "Amerikan Suomalainen" V.M. Burmanin toimesta.
Kaivannot ne antavat elatuksen Hancockinkin suomalaisille. Kuparivuoret ovat rikkaita ja niiden sisässä suomalaiset kovasta kivestä leipänsä kiskovat. Lähtekäämme katsomaan yhtä noista kaivoksista, Quincyä, joka on aivan Hancockin äärellä. Näemme korkeita rakennuksia ja korkeita savupiippuja kaivannon päällä. Puolen tusinaa reikiä johtaa maan sisään. Näitä kutsutaan shafteiksi. Enimmät näistä shafteista ovat niitä, joita myöten kaikki louhottu kivi nostetaan ylös. Miehistöllä on eri kulkutie, maneesishafti. Kivennostoreikiä myöten, jotka ovat varustetut kaksilla rautatienkiskoilla lentää kaksi neljän tonnin vetoista rautaista kippaa hirmuisella vauhdilla edestakaisin. Kun toinen nousee täysinäisenä ylös, painuu toinen silloin tyhjänä alas, menee joutusammin kun hirmuisen raskas rautakippa ehtisi omaa painoaan pudota. Täysi kippa lentää tietysti samalla kiireellä ylös. Noin 720 syllän matkan tekevät ne noin 1 1/4 minuutissa. Kun vauhti raskaalla kipalla hirmuisen raskaine nostoköysineen on tuollainen, niin arvaa jokainen, että jättiläinen on se rukkikin, joka tuota köyttä kelaa. Rattaan, jonka ympäri köysi kiertää, ympärysmitta on 79 jalkaa, köyden paino 12 tonnia. Höyrykone on 2,000 hevosvoimainen. Rakennuksissa kaivannon päällä käypi ryske ja pauke, kun kipat oksentavat niiden ylilattialle sisältöänsä ja koneet niitä sitte rouhentavat.
Musta ja kammottavannäköinen on shaftin suu. Omituinen haju virtaa sieltä nenään. Se on kun manalan suu, johon tuo jykevä kippa kolkolla jyrinällä hukkuu.
Mutta siellä alhaalla, kilometrin jopa syvempänäkin maan sisässä, on miehiä, rohkeita ja karastuneita. Siellä ontoissa lokeroissa he liikkuvat kun kotonaan, toiset (mainarit) ilmalla käypäin koneiden ja dynamiitin avulla särkien kalliota, toiset (trammarit) sitä kuormaten melkoisiin rautatievaunuihin. Kaivanto on jaettu tasanteihin, leveneihin, jotka vastaavat korkeiden rakennusten lattiakerroksia. Noita tasanteita on Quincyn kaivannossa nykyään 48, kukin noin 10 sylen päässä toisistaan (siis Quincyn kaivanto on kohtisuorasti maan päältä noin 480 jalkaa syvä). Joka tasannesta pitkin johtaa kiskotie tasanneksen perimpään pohjukkaan saakka. Kullakin tasanteella on tehty tai tehdään työtä laajentaen kaivantoa sivuille päin tasaisesti maanpinnan kanssa. Trammerit työntävät noita rautatievaunuja shaftin (reijän) suulle ja tyhjentävät sisällön kippaan. Tämä trammaus eli "tyisän puskeminen", kuten sitä suomalaiset kutsuvat, olisi oikeastaan hevosen työtä, eikä siinä muut ihmiset kestä kun suomalaiset ja itaalialaiset. Oli se perukka kuinka pitkä tahansa, josta vaunut täytetään, ja oli siellä tavaran saanti kuinka huono tahansa, niin ei auta, joudu vaan määrälleen kuorminesi shaftille, sillä kippa ei saa odottaa. Jos viipyminen tapahtuu luvallista useamman kerran, ei muuta kun mars ylös ja pois työstä. Kun tähän hengenottavaan kiireeseen lisää huonon ilman, kuumuuden, kosteuden ja alituisen hengenvaaran, niin huomaa itsekukin, että tässä on leikki kaukana. Moni outo, joutuessaan tylsää työntämään, palavoi niin että saappaat turskaa jalassa ja on märkä kun uitettu. Ruoka ei maita lainkaan, ei muuta kun janottaa, ja sitte, kun on paljon juonut, tapaa uupumus. Kuumuus on pitkissä perukoissa niin suuri, että tali sulaa kynttilästä kiireemmin kun sydän ehtii palaa, joten tuli, tuo ainoa kaivantomiehen heikko valo, jääpi vaan vaisusti tuikkimaan pitkän sydämen kärkeen. Terveyttä ja elinvoimia leikkaa tuo työ ja onpa siis leipä kivessä todella lujassa.
Paitsi Calumetia ja Hancockia on Kuparisaarella vielä muita paikkoja, joissa on paljon suomalaisia. Sellaisia ovat kaivantopaikat Allouez, Wolverine, Kearsarge, Copper Falls, Central Mine ja Opechee, Calumet & Heclan survimo pienen Lake Linden järven rannalla ja kivimurtimopaikat ja kalastuskylät Jacobsville sekä Portage Entry Superiorin rannalla. Dollar Bayssa on useampia työpaikkoja, muun muassa ruutitehdas. Kivimurtimot tuottavat suurissa kaupungeissa rakennuksia varten tarvittavaa punaista hiekkakiveä. Useimmissa näissä paikoissa on yhteispyrinnöt hyvin edistyneet, on ainakin raittiusseura, ja kansalaisemme elävät hiljaisesti sekä tulevat hyvin toimeen. Suomalaisia, aivan kotimaiseen tapaan rakennettuja taloja näkee siellä täällä Kuparisaarella, ja matkailijat aina ylistävät suomalaisten luonteenomaista vierasvaraisuutta.
Kuparisaaren suomalaispaikkain kanssa samaan ryhmään voimme vielä lukea paitsi ennen mainittua Atlantic Mineä myös Oskarin ja Chassellin sahat. Oskar on melkein kokonaan suomalaisen Oskar Eliassonin luoma paikka. Hänen on siellä liikkeet ja hänen hommissaan ehkä kaikki paikan monet suomalaiset ovat. Syntyään on Oskar Eliasson Ruotsin suomalainen ja on jäntevyydellä saanut liikkeensä hyvin suureksi. Tämän yhteydessä mainittakoon, että tunnetusti suurissa liikkeissä ovat Kuparisaarella olleet myös suomalaiset Burkman ja Ruonavaara. Chassellissa on suurin työpaikka Sturgeon River Lumber Co:n saha, jossa on paljon suomalaisia työssä.
Kun nyt poistumme Kuparisaaren piiristä Marquettekauntin rauta-alueita kohti, tulemme ensin Baragakauntiin, jossa on samanniminen kaupunki. Sahassa on sielläkin suomalaisia. Ei kaukana Baragasta on Laird-niminen kauppala, johon kansalaisen Aug. Nisulan alkuunpanosta on laitettu suomalainen kirkko.
Baragasta noin kymmenkunta mailia intiaanialueen poikki tulemme, pysyen yhä vielä Superiorjärven rannalla, Pequamingin sahalle. Suomalaiset ovat enemmistönä sahalla ja elävät kauniilla seudulla hiljaisesti sekä raittiisti, suuresti eroten työtovereistaan intiaaneista.
Pohjois-Michiganissa on oikeastaan kolme toisistaan jonkun verran erillään olevaa rautaränssiä (aluetta): Marquetten, Menomineen ja Gogebicin ränssit. Kaikissa niissä on paljon suomalaisia. Marquetteränssi on samannimisessä kauntissa, Baragasta itään päin. Suomalaisesta asutuksesta huomattavat paikat ovat siellä: Ishpeming, Negaunee, Champion, Republic ja Palmer. Myös pääkaupungissa Marquettessa sekä joissakin muissa paikoissa on suomalaisia, vaikka vähemmässä määrässä.
Michiganin rauta-alueilla ei ole työ niin vakavata eikä ansiotkaan niin suuria kun kuparikaivannoissa. Syynä siihen on se, että kuparilla on ulkomaillekin hyvä menekki, mutta rautakaivannot tuottavat rautamalmin etupäässä vaan Amerikan tarvetta varten. Kumminkin on työ Michiganin rautakaivannoilla ollut vakavampaa kun Minnesotan rauta-alueella.