Paitsi näitä on suomalaisia tässä valtiossa ilmoitettu olevaksi metsä- ja sahatöissä sekä osaksi maanviljelijöinä Fond du Lacissa, La Pointessa, Wentworthissa, Woodvillessä y.m. Oshkoshin kaupungissa Winnebagojärven rannalla kuuluu muutamat suomalaiset tekevän työtä tehtaissa.
Tulevaisuuteenkaan katsoen ei ole toivottavissa, että Wisconsin tulee suositummaksi valtioksi suomalaisille. Uutisasutukset näyttävät alkaneen siellä melkein liian myöhään. Minnesota on päässyt paremmin vetämään puoleensa. Mutta juuri se, että on suomalaisia maanviljelijöitä asettunut tänne, vaikkakin vähemmässä määrässä, takaa valtion eteenkin päin jäävän sellaiseksi, jossa kansalaisiamme on löydettävänä.
Minnesota.
Amerikan valtioista ei näy mikään niin miellyttäneen pohjoismaalaisia siirtolaisia kun Minnesota. Sanotaan, että se onkin puoleksi skandinaavilainen valtio. Vaikuttavia ovat pohjoismaalaiset valtion hallinnossakin. Yksi norjalainen, Knut Nelson, on ollut valtion kuvernöörinä ja on nyt Minnesotaa edustamassa Yhdysvaltain senaatissa. Ruotsalainen John Lind on ollut kongressimiehenä ja olisi epäilemättä päässyt kuvernööriksi Nelsonin jälkeen, jos olisi noudattanut maamiestensä enemmistön valtiollista uskontunnustusta, jos olisi ollut puhdas republikaani. Mutta hän rupesi ihantelemaan vapaahopeata ja vaalitaistelussa lyötiin pienellä äänitappiolla. Valtiosihteerinä on ollut kauvan aikaa ruotsalainen Albert Berg. Jos skandinaavilaiset olisivat enemmän yksimielisiä, voisivatkin he melkein yleensä vallita vaaleja.
Maanviljelijöinä asuvat skandinaavilaiset joka osassa valtiota, ollen uutteroita ja edistyväisiä. Erittäinkin kehutaan norjalaisia parhaiksi uutisasukasaineksiksi valtiossa.
Minnesota on Yhdysvaltain huomatuimpia maanviljelysmaita ja tulevaisuudessa käypi sen arvo vielä suuremmaksi. Sekin valtio on noita äkisti vaurastuneita, aivan kun ihmeen kautta nousseita kilpailemaan mailman viljamarkkinoilla. V. 1849, jolloin se otettiin territooriksi Unioonin yhteyteen, oli siinä asujamia noin neljä tuhatta. Nyt nousee väkiluku viimeiselle neljännekselle toista miljoonaa. Maa on melkein yleensä hyvin hedelmällistä erittäinkin länsipuolella Mississippivirtaa, joka saa alkunsa tässä valtiossa. Ilmanala on maanviljelykselle hyvin edullista, sadettakin on tavallisesti riittävästi, jossa suhteessa tämä suuresti eroaa Dakotan maista. Osa maata on avointa preeria, jossa vaan siellä täällä on jokin metsikkö, mutta toinen ja ehkä suurempi osa kasvaa kaikenlaista puuta. Valtiossa virtaa paljon jokia, joiden varsilla on erinomaisia luonnonniittyjä. Paljon on pikku järviäkin siellä, tehden luonnon vaihtelevaksi ja kauniiksi. Eteläosa kasvaa pääasiallisesti lehtipuuta, pohjoisempana ovat havupuut yleisimpiä.
Vehnä on pääviljalaji Minnesotassa. Noin kymmenesosa Yhdysvaltain vehnäsadosta tulee tämän valtion osalle. V. 1896 oli valtion vehnäsadon arvo yli 31 1/2 miljoonaa dollaria. Maissiakin viljellään jo suuressa määrässä sekä kauraa, ruista, ohraa y.m. Suurin osa valtiosta on kumminkin vielä viljelemättä, joten sato voi ajan ollen nousta moninvertaisesti.
Sekin maa, mikä on viljelyksessä, ei vielä tuota niin paljoa kun olisi mahdollista. Syynä on n.k. rosvoviljeleminen. Maata ei väetetä ollenkaan, kiskotaan siitä vaan viljasato toisensa jälkeen. Puhumatta lannoittamisesta ei maata edes lepäytetä. Viime vuosina on kumminkin ruvettu laittamaan viljelystä järkiperäisemmälle ja vakavammalle kannalle.
Myöskin on viime vuosina karjanhoidon harrastus noussut Minnesotassa ja siitäkin on tulossa suuri tulolähde asujamistolle.
Uutisasukkaalla on ollut monta keinoa saada huokealla maata valtiossa. Halpahintaisinta on ollut n.k. hallituksen maa, jota annetaan 160 eekerin (64 hehtaarin) suuruisina paloina jokaiselle, joka vaan sitoutuu saattamaan tuon maan viljelykseen ja asettumaan sinne asuntoa. Kustannus maansaannista tekee vaan muutamia dollareita, jotka suoritetaan papereista. Tällaista maata on vieläkin saatavana, mutta ei enää kaupunkien eikä rautateiden lähistöltä. Mutta kun Amerikassa rakennetaan rautateitä alinomaa, on toivoa, että syrjässäkin oleva uutisasukas vielä pääsee rautatien ääreen.