Toinen osa viljelykseen sopivaa maata on annettu Minnesotan koulujen ylläpitämiseksi. Sitä maata on kaikissa osissa valtiota ja myydään tavallisesti huutokaupalla koulurahaston kartuttamiseksi.
Mutta enin osa vielä viljelykseen ottamattomista maista kuuluu rautatieyhtiöille, joiden radat risteilevät valtiossa. Näitä saadaan ostaa vielä verrattain halvasta hinnasta ja pitkällä maksuajalla. Nykyisin enimmäkseen hankkivat uutisasukkaat itselleen tätä maata, sillä se on tavallisesti liikepaikkain lähistöllä.
Paitsi maanviljelystä antaa Minnesotassa metsätyöt ansiota suurelle ihmisjoukolle. Talvisin onkin tuhansia ihmisiä metsän kaadannassa ja valmistamassa puista kaikenlaisia tarpeita. Alueet, joista metsä hakataan pois, joutuvat sitte tavallisesti maanviljelykselle alttiiksi ja moni puunhakkaaja valitsee siellä itselleen sopivan ja miellyttävän asuinpaikan. Niin on useat suomalaisseudut valtiossa tulleet asutuiksi.
Koillisosa Minnesotaa on muutamien viime vuosien kuluessa tullut hyvin kuuluisaksi rautarikkauksistaan. Suuria malmilöytöjä on tehty tiheään, näyttääpä koko maapohja siellä olevan rautamalmia täynnä äärettömät alat.
Myöskin tehdasliike on alkanut voittaa alaa Minnesotassa. Minneapolin kaupungissa on mailman suurimmat jauhomyllyt. Naapurikaupungissa St. Paulissa on myös jo suuria tehtaita. Nouseva kaupunki on niinikään Duluth, jolla on erinomainen asema suuren vesistöryhmän alkupäässä ja joka uneksuu vielä kerran tulevansa toiseksi Chicagoksi.
Suomalaiset ovat muiden pohjoismaalaisten mukana asettuneet lukuisasti asumaan Minnesotaan. Siellä on kansalaisiamme nykyään enempi kun missään muussa Amerikan valtiossa, ja tulevaisuuteenkin nähden on syytä arvella sen säilyttävän tuon etusijan. Suomalaisia maanviljelijöitä on siellä enimmän ja nehän ovat vakavata paikoillaan pysyvää kansaa.
Minnesotan valtion tilasto vuodelta 1895 ilmoittaa silloin olleen valtiossa suomalaisia 7,652 henkeä. Mutta on väärin luulla, että on tässä kansalaistemme ja suomenkielisten koko luku. Ensiksikin on siitä poissa kaikki ne, jotka ovat Amerikassa suomalaisista vanhemmista syntyneet. Ne lasketaan syntyperänsä mukaan amerikkalaisiksi. Ja niitä ei suinkaan ole vähän, sillä siellä on niinkin vanhoja Amerikassa syntyneitä, jotka jo ovat naimisissa ja joilla itselläänkin on lapsia. Kieleltään ja mieleltään ovat nämät suomalaisia. Farmiseuduilla on kansallisuuden säilyminen varmempaa kun missään muualla Amerikassa. Näytteeksi siitä kuinka harhaan tuo tilasto voi viedä mainitsen, että Otter Tail kauntissa, joka suomalaisten kesken luetaan melkein puhtaaksi, ainakin puolittain, suomalaiseksi maanviljelysseuduksi, mainitaan olevan suomalaisia vaan 971, vaikka kauntin asukasluku ilman Fergus Fallsin kaupunkia tekee 34,362! Niinpä ei olekaan esim. Henningin townshipissa ja kauppalassa löydetty yhtään suomalaista, vaikka sitäkin kutsutaan suomalaiseksi "farmikontriksi". New York Millsin kauppalassa, jossa ilmestyy suomalainen sanomalehtikin, on keksitty vaan 87 suomalaista.
Toiseksi suomalaisten luvun määrääminen tuon tilaston mukaan johtaa väärään senkin vuoksi kun siinä kaikki pohjois-Ruotsista ja Norjasta muuttaneet suomalaiset lasketaan ruotsalaisiksi ja norjalaisiksi. Siten on esim. Wrightkauntiin, jossa on sellaiset suomalaiset asuinpaikat kun Annandale, Cokato ja French Lake, jäänyt suomalaisia vaan 479, vaikka asujamia on siellä 27,653. Cokaton yli 2,000 asujamesta ei ole täyttä kahtasataa suomalaista ja Annandalesta on löydetty 2 suomalaista!
Kolmanneksi jo edelliset esimerkit panevat epäilemään tokko laskussa on kaikki Suomessa syntyneetkään tulleet suomalaisten joukkoon. Tätä vahvistaa sekin kun Cromwellissa Claykauntissa, jota pidetään myös osaltaan suomalaisena seutuna, mainitaan olevan vaan yksi suomalainen.
Pelkäämättä ollenkaan liioittelevani arvelen suomalaisia olevan
Minnesotassa ainakin yli 20,000. Enimmän heitä asuu St. Louis, Otter
Tail, Wright, Carlton, Wadena, Becker ja Crow Wing kaunteissa.