Kun lähdemme heitä etsimään, on lähtöpaikaksi otettava joko Minneapolin kaupunki tai Duluth. Kulkien kummastakin kaupungista länteen ja pohjoiseen tapaamme lukuisasti kansalaisiamme.
Koko Hennepinkauntissa, johon Minneapolin kaupunkikin kuuluu, on edellä mainitun tilaston mukaan vaan 45 suomalaista, mutta kansalaistemme oman laskun mukaan on yksistään Minneapolissa vähintäin 300 suomalaista. Suurin osa suomalaisista tässä kaupungissa lienee palvelustyttöjä, jotka ovat maanviljelysseuduilta tulleet tänne ansaitsemaan verrattain hyviä palkkoja. Heidän joukossaan on varakkaidenkin farmarien tyttäriä, jotka eivät pelkää kovaa työtä eivätkä häpeä palvelemista.
Suomalaisia työmiehiä ei ole kaupungissa paljon, kun ei ole heille erityisiä, vakituisempia työpaikkoja. Joitakin suomalaisia työskentelee rautatieasemilla.
Kaupungin suomalaisilla on ollut paljonkin yhteispyrintöjä, mutta kun kansa on liikkuvaa, eivät ne ole ottaneet oikein menestyäkseen. On seudulla ollut seurakunta- ja raittiusharrastuksia. Vilkkainta toimintaa on osoittanut sikäläinen suomalainen naisyhdistys. Se on paljon hyvää saanut aikaan.
Minneapolista noin 50 mailia länteenpäin on vanha ja suuri suomalainen maanviljelysseutu, n.k. Cokaton kontri. Noin kolmisen kymmentä vuotta sitte on sinne ensimmäiset suomalaiset uutisasukkaat tulleet, nykyisen siirtolaisuuden alkuajoilla. Se onkin tätä nykyä vanhin suomalainen maanviljelysseutu Amerikassa. Ensimmäiset uutisasukkaat ovat tulleet osa vanhasta maasta suoraan, osa Kuparisaarelta. Vanhimmat uutisasukkaat lienevät olleet pohjois-Ruotsista ja Norjasta sekä tunnustukseltaan apostolisluterilaisia.
Oikein ihmetellä täytyy sitä edistystä, minkä tuon seudun asukkaat ovat maanviljelyksen alalla saavuttaneet. Kerrotaan, että heidän tullessaan oli maa sankka aarniokorpi, kasvoi suurta metsää niin että tuskin läpi pääsi. Nyt on siitä tehty kaunis ja laaja maanviljelysseutu, missä on suuret alat aaltoilevaa viljapeltoa. Maanviljelys on siellä kansalaistemme kesken suurempaa, arvokkaampaa ja varmempaa kun muualla suomalaisseuduilla Minnesotassa. Uutisasukkaiksi niitä ei enää tee mieli sanomaan, niin upealta kaikki näyttää. Varallisuuskin on jotenkin yleistä. Siellä löytyy kosolta suomalaisia suurmaanviljelijöitä.
Asemansa puolesta Cokato on hyvin edullisella paikalla. Rautatie kulkee seudun läpi ja viljakaupan pääpaikka on lähellä. Maanlaatu on hyvää, suomalaisen voima on ollut kestävää ja maata on järkevästi muokattu. Hauskasti kuluu suomalaisen matkailijan aika siellä ihaillessa silmän siintäviä peltovainioita, suuria lihavia karjalaumoja y.m. Väestö on ystävällistä. Suomalainen vierasvaraisuus on täällä suuri kuten muuallakin siirtolaisseuduillamme.
Cokaton asemalta lähtien heti pistää silmään yhden suurviljelijän Jaakko Ojanperän komea kartano. Ojanperä on myös suuri viljanostaja ja myyjä, tehden liikettä sadoissa tuhansissa dollareissa Minneapolin viljapohattain kanssa. Pitkin Cokatojärven rannikkoa on Saarenpään ja Iisakki Kristofferin talot, siitä pohjoiseen Järppi ja Suomela. Jokikylässä on useita sieviä kartanoita tuulipumppuineen. Cokaton kontrissa on useita osia, paitsi varsinaista Cokatoa myös French Lake, Annandale, Kingston ja Dassel. Nuo kaksi viimemainittua kuuluvat Meekerkauntiin, jota vastoin pääosa on Wrightkauntia ("kaunti" vastaa melkein kihlakuntaa Suomessa). Annandalen perukalla on huomattavin Kunnarin linnamainen kartano. Kingstonissa on Kurtti ja Nurmi, Dasselissa Haapalan komea kivitalo. Luulisipa kulkevansa Etelä-Pohjanmaan varakkailla seuduilla. Maat eivät ole suuria, mutta ovat ne mahdollisimman tarkasti viljelyksessä. Suurimmat maanviljelijät saavat viljaa yli 5,000 bushelia (yli 1,750 hehtolitraa) vuosisatona.
Myös ovat suomalaiset täällä havainneet karjanhoidon suuren hyödyn. Meijeriä löytyy jo useita, suuriakin, ja niistä maksetaan joka kuukausi useita tuhansia dollareita seudun suomalaisille.
Seudun suomalaiset ovat enimmäksi osaksi apostolisluterilaisia (laestadiolaisia) ja on heillä kaksi kirkkoa. Myös on evankelisluterilainen seurakunta, kuuluva Suomisynoodiin. Raittiusseura, lastenkouluja y.m. on vaikuttanut seudulla.