Olli ja Reeta vihittiin Hammaslahdessa, Martti Marttisen uudessa kodissa, joka oli vain noin parin mailin päässä Printzin Hovista, uudesta hallituspaikasta. Vihkiäiset toimitettiin kuvernöörin tyttären Armgardin hoivin.
Siinä tilaisuudessa Armgard Printz valitsi itselleen puolisoksi Ruotsista äsken saapuneen luutnantin, Johan Papegoijan. Kuvernööri oli ensin jyrkästi tätä vastaan, mutta kun Armgard oli tottunut pienemmissäkin asioissa saamaan tahtonsa läpi, osasi hän murtaa isänsä vastarinnan tässä, hänelle itselleen niin tärkeässä asiassa. Ennen pitkää sai Reeta olla auttamassa kuvernöörin tyttären häissä, jotka vietettiin Printzin Hovissa sangen suurenmoisesti.
Räsälän isäntä ja emäntä olivat toimellisia molemmat. Pellot laajenivat ja viljaa kertyi aittaan. Myöskin karja lisääntyi ja tuli monipuolisemmaksi. Savolaisen talon hyvinvointia kuvaa talon emännän lihavuus. Räsälä pääsi siinä suhteessa ensimmäisten joukkoon. Reetan kävellessä ison tuvan vahvat lattiapalkit notkuivat.
Räsälästä Hammaslahteen käy tie Marjetan Kärjen kautta. Siinä pienessä asunnossa elää Kaisa Väinämö lastensa kanssa. Se on hänen kotinsa, mutta verrattain harvoin hän on kotona. Syytteet noituudesta häntä vastaan raukesivat, kun tuli selväksi, ettei hän ollut ketään vahingoittanut. Kaisa itse karttoi turvautumista vanhoihin loitsulukuihin. Neuvoja moninaisissa taudeissa y.m. hän edelleenkin antoi. Toisten mielestä niihin sisältyi noituutta, toisten mielestä ne tähtäsivät luonnonparannukseen. Kaisa ei nyt enää kulkenut kerjuulla. Oma pelto antoi vähän, eikä hän paljoa tarvinnutkaan kahden lapsensa kanssa. Mulikan ja Marttisen talot olivat hänelle kuin toinen koti. Ja erityinen arvoasema hänellä oli minquas-intiaanien luona. Heidän päällikkönsä Svanahäntä kävi häneltä usein kysymässä neuvoa. Ja monesti hänet vietiin heidän luokseen, kun oli joku vaikeampi pulma ratkaistavana. Ainoastaan siksi, että Kaisa lupasi olla aina aulis auttamaan, vapautettiin pikku Marjetta ja luovutettiin äidin hoitoon. Joka kerran toi Kaisa intiaanien luota lahjoina majavan y.m. nahkoja, joista hän myydessä sai hyvät rahat.
Hammaslahteen kohosi komea rakennus, komeampi kuin kenenkään muun uutisasukkaan. Martti Marttinen olikin edelleen suomalaisten uutisasukkaiden ruhtinaan maineessa ja asemassa. Sitä sai joskus itse kuvernööri Printz kokea, kun hän itsepäisyydessään sattui päättämään tai tekemään jotain, joka Martti Marttisen mielestä ei ollut oikein. Myöskin tulivat Hammaslahden pellot ennen pitkää kuuluisiksi. Ei missään kylvetty niin paljon viljaa tai saatu niin runsasta satoa kuin siellä. Martti laajensikin alueitaan aina Kalkkunakärkeen saakka.
Myös Martilla oli onni nähdä perheensä varttuvan ja lisääntyvän. Leena oli taitava talonemäntä sekä vierasvarainen ja kohtelias niille lukuisille vieraille, joita tässä vaurastuneessa talossa kävi. Pikku Martti kasvoi voimakkaaksi nuorukaiseksi. Amerikassa syntyi hänelle veljiä Matti, Antti ja Lassi.
Erkki Mulikka ei voinut enää olla yhtä jokapäiväinen vieras Martti Marttisen kotona kuin ennen aikaan. Hän oli hylännyt pienen asumuksensa Suomi-siirtolassa ja siirtynyt väljemmille tiloille. Se mäki Delaware-joen toisella puolen, johon hän ihastui ensimmäisellä matkallaan Uuteen Amsterdamiin, oli hänen mieleensä yhtä syvälle syöpynyt kuin Viinajoki Matti Tossavaisen mieleen. Sinne hän ryhtyi rakentamaan itselleen tupaa ja laittoi sen heti sellaiseksi, että siihen sopi suurempikin perhe.
Gustafin kuolema selvitti ne vaikeudet, joita oli ollut hänen ja Stinan avioliiton tiellä. Heillä itsellään ei ollut sen jälkeen mitään pelättävää. Stinan isä ja äiti eivät enää vastustaneet, kun näkivät, että tyttären päätä ei millään voida Erkistä kääntää pois ja kun heidän täytyi tunnustaa, että Erkki Mulikka oli siirtokunnan kaikkein parhaimpia nuoria miehiä.
Kuvernöörin viha lauhtui heti sen jälkeen kun Erkki kävi Helmeen kanssa suhteellisesti pienellä vampuni-määrällä ostamassa minquaseilta suuret kasat majavannahkoja, jommoisia siinä siirtokunnassa ei vielä oltu nähty. Kuvernööri huomasi, että Erkki, samoin kuin Helme, oli vastaisissakin kaupoissa intiaanien kanssa korvaamaton henkilö. Kuvernöörin tytär oli Erkin ja Stinan avioliiton puolella siitä hetkestä alkaen, jolloin hänen suojattinsa, Reeta, luovutti Erkin ja valitsi Olli Räsäsen. Kaikkien epäilysten poistamiseksi saapui ensimmäisessä Ruotsista tulleessa laivassa komentaja Ridderin hankkima todistus vanhan kuulutuksen mitättömäksi julistamisesta. Nyt ei ollut enää mitään muodollisiakaan esteitä, joten häät vietettiin pian.
Kun Mulikkamäki valmistui, siirtyi pariskunta Hammaslahdelta sinne.