— Ei se minkään vaikeata, kun ensin askeleet oppii — vastasi Ville.
— Mitkä askeleet?
— Kyllä sitte näet. Ne ovat juuri kuin alkutekijät. Ellet niitä hyvin opi, et opi tanssimaan.
— Jaa jaa, vai semmosia ovat.
— No milloin joudat Ville opettamaan ne?
— Ehkä huomenna tulen.
— Tule jo tänäpänä!
— En jouda!
— Voi sun suutari kumminkin. Etköhän edes vähäsen… tulevat ne arpajaisetkin piakkoin.
— Tulee niitä arpajaisia ja tansseja vielä sittekin… ja ethän siihen hätään enää opi.