— Sanoithan oppineesi kahdessa illassa Saksanpolkan, valssin ja mitä kaikkia sanoitkaan.
— Niin… kai minä — huomautti Ville ja katsoi pitkän käytävän päähän, suu hienossa hymyssä — kai minä… olin ennen nähnyt; mutta ethän sinä.
— Ainakin viikossa oppisin.
— Ehkä.
Heikki katsoi nopeasti kelloansa, tarttui Villeä käteen ja kuiskasi korvaan:
— Otetaanpa muutamia askeleita tuossa tyhjässä luokassa, on vielä aikaa, eikä Kuoponen ole tullut!
Ville myöntyi, Heikki haki Kallen mukaansa ja kolmisin menivät luokkaan, jota kuuvalo hämärästi valaisi.
— Mitä te ensin tahtoisitte, — kysyi Ville.
— Saksanpolkkaa, vastasivat pojat.
— Katsokaa sitte kun minä "tanssaan." Ville otti ensimäiset askeleet hyvin harvaan, kiihtyi vihdoin tavalliseen tahtiin, jota pojat tarkkaavaisina seurasivat.