Virren mahtava sävel kaikui kauas yli Sydänmaan kylän, suuriin saloihin. Vaarojen seinät sen vielä takasin vuorelle kaiuttivat ja yölinnun laulu laaksosta sitä ihanasti säesteli.
Yhdessä sitä sitte kylään palattiin. Kenenkään ei tehnyt mieli jäädä kevytmielisesti yötä vuorelle jatkamaan. Hiljalleen, toverillisesti puhellen kuljettiin kesäyön kaihoisassa valossa, nuoren lehdon tuoksuessa ja yksinäisen linnun oksaltaan laulaessa.
Ennen eroamistaan kutsui rovasti kansan seuraavana aamuna samalle vuorelle yhteiseen kokoukseen ja Jumalanpalvelukseen.
Sydänmaassa ei sellaista juhannusyötä ole ennen vietetty.
Aurinko oli jo nousemassa. Sydänmaalle sarasti uuden päivän koitto.
— — —
Seuraavana päivänä kokoontui Sydänmaan kansa paljon lukuisampana kuin illalla kokkovuorelle. Joukossa nähtiin vanhuksia, harmajahapsia, nuoria, elämänkeväässä kulkevia miehiä ja naisia.
Rovasti piti saarnan, puhuen päivän tekstin johdosta. Hänen saarnansa päättyi rukouksella, että Jumala antaisi valonsa meidän sydämiämme valistaa, niinkuin se koko luontoakin valaisee ja lämmittää.
Saarnan loputtua piti opettaja innokkaan ja lämminhenkisen puheen, painaen siinä mieliin, ettei mitään valistusta, ei mitään todellista isänmaanrakkautta, eikä oikeata valoa voi sillä kansalla olla, joka väkijuomia nauttii ja siveettömyydessä elää. Raittiiksi siis koko Sydänmaan kansa, raittiiksi miehet ja naiset! Silloin vasta se onnen viiri, se valon ja valistuksen lippu vankkana keskellämme seisoo.
Kun oli välissä muutamia lauluja laulettu, otti maisteri puheenvuoron, yhdisti kaikki ennen pidetyt puheet yhteen, ja ehdotti, että nyt, kun näin hyvä tilaisuus on saapunut, perustettaisiin yhteinen seura, jonka tarkoituksena juuri tulisi olemaan kaikkien niitten hyveitten perille ajaminen, joista puheita on pidetty. Yhteenliittymällä toimitetaan sellaisia töitä, joita yksilö ei milloinkaan voisi toimittaa. Koko Suomen kansa se on koleat korvet perannut ja maan viljavaksi pelloksi muokannut; yhdessä se on vihollinen maasta ajettu ja yhdessä ne ovat ihanat laulumme laulettu. Yksilö ei näitä olisi milloinkaan toimittaa voinut. Lyökäämme siis kädet kätehen, sormet sormien lomahan ja liittohon valon ja valistuksen puolesta pimeyden valtaa vastustamaan!