Useimmat verenseisotustaiat ovat juuri tällaisia, joissa sulkeminen, naulaaminen, kahlehtiminen ja kuivaaminen muodostaa taian keskeisen toimen. Veren vuoto sieramista saatiin lakkaamaan, jos mentiin sellaisen aidan luo, jonka tekijää ei tiedetty, ja nostettiin kolme varaketta (varaseivästä) ylös, tiputettiin verta näiden seipäiden reikiin ja pantiin varakkeet paikoilleen.[458] Naisen liika verenjuoksu saatiin paranemaan panemalla verta pienelle paperilistalle ja työntämällä avaimen reikään.[459] Vielä voidaan verenvuoto pysähdyttää keittämällä juoksevaa verta puhtaassa padassa ja antamalla sen kovalla tulella kiehuen kuivaa kovaksi. Tämä verikakku syötetään vertavuotavalle ihmiselle itselleen.[460]
Vallitsevana taikaopillisena perusajatuksena näissä taioissa on homeopatinen käsitystapa ja siihen perustuvat mielikuvat. Käsittelemällä verta sellaisenaan sellaisin tempuin, jotka ilmaisevat vangitsemista, sulkemista, kiinnittämistä, pysähdyttämistä (naulaaminen, ahtaaseen paikkaan sulkeminen, kuivaaminen), ajatellaan saatavan aikaan yhtäläinen vaikutus tähän aineeseen kokonaisuudessaan. Viimeisessä toisinnossa on samalla neutralisoiva menettelytapa käytännössä, s.o. käytetään lääkkeenä itseään parannuksen alaista ainetta.
Menettelytapaa vastaavasti muuttamalla voidaan vereen vaikuttaa päinvastaisella tavalla, aiheuttaa ankara verenvuoto. Raudan haava saadaan juoksemaan verta, jos otetaan verta haavasta tahi veristä vaatetta ja sidotaan koskeen johonkin kiven nurkkaan tahi risuun kiinni.[461] Jos taasen joku on taikomalla aiheuttanut toiselle teräaseella syntyneen haavan ("nostoraudan" haavan), voidaan taikojalle itselleen saada sellainen verihaava, jota ei mitenkään voida tuketa, ottamalla taiotun haavasta lähtenyttä verta, polttamalla sitä kosken kivellä vanhan luottimen päällä kypeniksi ja panemalla kypenet koskeen.[462]
Psykologiselta sisällöltään viimeksimainitut taiat ovat selväpiirteisiä. Veren saattaminen kosken yhteyteen aiheuttaa siinä samanlaisen juoksun ja kuohunnan kuin koskessa. Auran luotin on saattanut tulla käytäntöön sen viiltävää ja leikkaavaa toimintaa ajateltaessa.
Suomalais-karjalaisen taika-aineiston runsaasta varastosta valitsemme vielä eräitä veren käytäntötapoja taikatarkoituksiin. Kuten aikaisemmin puheena olleita organismin ainesosia, saatetaan vertakin käyttää suoranaisesti lääkitsemistarkoituksiin. Esim. mielenvikaisuutta parannettiin neutralisoivaa menettelytapaa sovelluttaen siten, että otettiin verta potilaan vasemmasta kainalosta ja sylkäistiin sitä suustansa kirkon luona sen silmille, jonka luultiin taioillaan mielenvikaisuuden aiheuttaneen.[463]
Tässä en saata sivuuttaa erästä sellaisenaan yksinkertaista veritaikaa, joka saattaa olla suhteessa siihen tapa- ja käsitysryhmään, joka määrää isän noudattamaan eräitä säännöksiä sinä aikana, jolloin lapsi on tulossa maailmaan. Vaimo takaa itselleen helpon synnytyksen ilman jälkikipuja, jos raskaana ollessaan ottaa verta mieheen tulleesta haavasta ja nielee sitä tuoreena sisällensä.[464] Ne käsitykset, joiden mukaan jälkeläisen kohtalo ja kehittyminen on mitä kiinteimmässä yhteydessä vanhempien elon ja olon kanssa varsinkin raskauden aikana ja jotka säätävät äidille lukemattomia käyttäytymisohjeita ja kieltoja, eivät kohdistu ainoastaan äitiin. Myöskin isän ajatellaan olevan maagillisen sympatian suhteessa lapseen syntymän aikana. Suomalais-ugrilaisista kansoista luulevat useat, että vaikeat synnytykset aiheutuvat m.m. siitä, että isä on rikkonut aviollista uskollisuutta, ja että hänen synnytyksen helpottamiseksi on tunnustettava hairahduksensa. Tätä paitsi on syntymisen yhteydessä noudatetuissa tavoissa muitakin, joissa isän ajateltu yhteys synnytysprosessin kulkuun kuvastuu. Nämä käsitykset ovat monella taholla johtaneet siihen, että isän on synnytyksen ja jälkeläisen aikaisimman lapsuuden aikana kieltäydyttävä kovasta työstä, noudatettava dieettiä, jopa käytävä vuoteeseenkin (n.s. kuvada).
Koska verellä yleensä solmitaan yhteyttä myöskin eri ihmisyksilöiden välille useammanlaatuisia tarkoituksia varten, saattaisi olettaa, että aviomiehen veri lapsivaimon sisällisesti nauttimana olisi alkujaan tarkoittanut sen yhteyden vahvistamista, mikä syntyvän, synnyttäjän ja isän välillä on, päämääränään siirtää osa synnytysprosessin taakasta miehen osalle tahi neutralisoida niitä epäedullisia tahi vahingollisia vaikutuksia, jotka isän kautta voisivat kohdistua synnyttäjään ja jälkeläiseen. Käsitys synnytystuskien siirtämisestä synnyttäjästä miehiin, jopa muihinkin eläviin olentoihin, näkyy Lencqvistin mukaan kuuluneen suomalaisten taikaluuloihin.[465]
Lopuksi mainittakoon vielä eräitä sellaisia veren käytäntötapoja suomalaisessa taikuudessa, jotka näyttävät perustuvan vähemmän selväpiirteisiin taikaprinsipeihin. Jos joi yhdeksän kastamattoman lapsen verta, tuli täydeksi noidaksi ja pääsi lentämäänkin.[466] Napanuoraa leikattaessa lähtevää verta on käytetty tyttölapsen kasvojen voitelemiseen syntymisen jälkeen, jotta tästä tulisi kaunis.[467] Karjataioissa ihmisverta annetaan sisällisesti lehmälle poikimisen edistämiseksi.[468] Kuukautisverestä likaisen paidan huuhdevedellä parannetaan hevosten ähkytautia;[469] sitä käytetään myös profylaktisesti laskiaistaioissa[470] sekä ulkonaisesti Jyrinpäivänä karjan suojelemiseksi pedoilta.[471] Vielä on luteita poistettu edellisellä tavalla likaisella paidalla.[472]
Veri — kuten usein toisetkin ihmisruumiin ainesosat — on näissä taioissa saanut yleisiin taikaopillisiin prinsipeihin perustumattomia käytäntötapoja yksinkertaisesti siitä syystä, että sitä yleensä on pidetty voimakkaana taikomisvälineenä. Ensinmainitussa taiassa kuvastuu sitäpaitsi pyrkimys harvinaisen taikatuloksen saavuttamiseksi käyttää mahdollisimman vaikeasti täytettävissä olevaa taikakeinoa.