Niiden sairauksien parantaminen, joissa sairauden taikomisillaan aiheuttaneen henkilön ruumiillinen substanssi, hänen vaatteensa palanen, ruumiillisen tahi personallisen kosketuksensa jälki on parannusvälineenä, perustuu myös usein juuri neutralisointiajatukseen. Taikojan ollessa tuntemattoman turvaudutaan edellä esitetyn laatuisiin keinoihin, etsittäessä mahdollisuutta päästä hänen kanssaan kosketuksiin. Tätä samaa menettelytapaa sovellettiin sitten muihinkin senlaatuisiin taikatoimiin, joissa ruumiin substanssin avulla pyrittiin taikasuhteeseen tuntemattoman, epämääräisen yksilön kanssa.
Paitsi tienristeystä ja muita edellä mainittuja taikalokaliteteja ovat nähtävästi useat muutkin, kuten esim. uuninpiippu ja kynnys etupäässä juuri tällä tavoin saavuttaneet taiallisen merkityksensä. Uuninpiipun ajatellaan nähtävästi savun avulla kuljettavan taikatartuntaa. Tanskalaiset siirtävät paiseen johonkin toiseen likistämällä sitä sormilla ja koskettelemalla samoilla sormilla uuninpiippua.[744] Suomalaisissa taioissa sairaan kivut pannaan tuulen mukana kulkemaan pois, panemalla potilaan pesuveteen kolmen puun "liikaa", jotka sen jälkeen kun sairas on pesty, poltetaan hänen vaatteittensa kanssa ja tuhat viskataan ilmaan.[745]
Hiuksia koskevassa luvussa on jo mainittu varsinkin alhaiskultturisten ja luonnonkansojen luuloista ihmisen maagillisesta pyhyyden tahi epäpyhyyden tilasta. Uusien tännekuuluvien tosiasioiden yhteydessä näyttää sopivalta palata näihin seikkoihin uudelleen.
Maagillinen pyhyyden tahi epäpyhyyden tila ilmenee ihmisessä toisaalta muutamissa hänen elämänsä huomattavimmissa tiloissa (syntyminen ja synnyttäminen, avioliiton ja seremoniallisen surun aika j.n.е.), toisaalta omistetaan se sellaisenaan määrätyissä yhteiskunnallisissa asemissa oleville ihmisille. Heidän suhteensa toisiin ihmisiin saattaa olla joko vaaraa tahi päinvastoin onnea ja hyötyä tuottava. Tämän taikavaikutuksen aiheuttajana saattaa olla jo paljas tällaisen henkilön näkeminen, mutta varsinkin hänen kanssaan yhteydessä olleiden esineiden koskettaminen. Luonnollisesti ajatellaan jokainen tällaista taikatehoa omistavan ihmisen fyysillisen olemuksen osa ennen kaikkea näitä taikavoimia sisältävän.
Suomalaiskansojen taikakäsitysten alalta ei ole vaikeaa löytää tällaisia luuloja. Eräitä niistä on aikaisemmin jo kosketeltukin. Paitsi hiuksiin, sylkeen y.m. näyttää pesuveteenkin kohdistuvan tapoja ja luuloja, jotka parhaiten saavat selvityksensä puheenalaisten käsitysten kannalta. Suomessa on papin silminvedelle annettu erikoinen merkitys. Jos neito sillä pesee silmiänsä ja heittää veden seinille, hän saa hyvän naimaonnen.[746] Mutta erittäinkin morsiamen. Se, joka häissä olevista neidoista ensimäisenä saa pestä morsiamen pesuvedellä vihkimisen jälkeen, pääsee ensiksi naimisiin.[747] Toinen huomiota ansaitseva tieto kertoo koko häärahvaan sisällisesti nauttineen nuoren parin pesuvettä. Sulhanen ja morsian pesivät itsensä korvossa (ammeessa) ja tämä vesi pantiin sahtiin ja juotettiin häärahvaalle.[748] Samanlaatuista tapaa tietää Kettunen vepsäläisten noudattavan. N.s. tyttöillassa morsian riisuutuu alasti ja pannaan seisomaan paistinpannulle sekä pestään ylhäältä alas. Pannuun valuva pesuvesi sekoitetaan piirakka- ja vehnästaikinaan, ja kun tällaiset leivokset sitten syötetään sulhaselle, morsiamen tulevalle kotiväelle sekä mahdollisuuden mukaan koko hääseurueelle, niin ollaan varmoja, että hänestä tulee kaikkein mieleinen.[749]
Pari ensimäistä näistä taikatoimista tarkoittavat nimenomaan naimaonnen hankkimista ja viimeinen näyttää olevan jonkunlainen yhteydenluomistaika. Samalla morsiamen ja papin pesuveden käyttämistä voidaan tarkastella eräältä toiseltakin kannalta.
Lukuisten kansojen avioliittotavoissa käsitetään naimisiinjoutuvien olevan sellaisessa erikoistilassa, joka — paitsi heissä itsessään piilevää erikoista alttiutta varsinkin vahingollisille vaikutuksille — saattaa levittää vaikutustansa heidän läheisiinsäkin. Marokkolaisissa häämenoissa on tärkeä osa morsiaimen ja sulhasen oletetulla maagillisella pyhyydellä (baraka), joka muutenkin maurilaisten elämässä näyttelee tärkeätä osaa. Tämä pyhyyden tila on naimisiin joutuvien vaaranalaisuuden eli vastaanottavaisuuden tilan toinen ilmausmuoto, mikä jälkimäinen on niin yleinen käsitys avioliittotavoissa ja aiheena lukuisille seremonioille ja tavoille niissä. Käsitys tästä onneatuottavasta pyhyyden tilasta ilmenee m.m. pyrkimyksenä päästä kosketuksiin kaiken sen kanssa, mikä on ollut jossakin yhteydessä nuorikon tahi hääparin kanssa. Kun nuori pari marokkolaisissa häissä on syönyt seremoniallisen ruokalajinsa, naimattomien miesten on välttämättömästi saatava vähän samasta ruoka-annoksesta tullakseen osalliseksi sen sisältämästä pyhyydestä eli onneatuottavasta voimasta. Morsian ripottelee kotieläimiä hennalla (väri, jolla morsiamen kynnet punataan), jotta ne saisivat menestystä hänen pyhyydestään. Kun nuorikko menee ensi kerran tervehtimään vanhempiaan ja ottaa mukaansa leipää ja muuta ruokaa, hänen on annettava vähän leipää jokaiselle, jonka hän tapaa tiellä. Vanhemmille tuodusta leivästä jaetaan osa koko kylän väelle. Morsian levittää näin ympärillensä onneatuottavaa pyhyyttänsä (baraka).[750]
Näitä pyhyyden, vaaranalaisuuden ja vastaanottavaisuuden tiloja tuntevat useimmat suomalais-ugrilaiset kansat muun ohella juuri avioliittotavoissaan.[751] Eräistä hääseremonioiden toimituksista päättäen näyttäisi tämä nuorikoiden erikoistila käsitetyn muille onneatuottavaksi. Seremonialliselta vesimatkalta morsiamen tuomaa vettä votjakkien häissä hääväki maistelee, sillä pirskoitetaan kaikkia läsnäolevia, sitä heitetään toistensa päälle, siitä valmistetaan ruokaa.[752] Mutta muutoinkin tuntevat esim. syrjänit maagillisen pyhyyden tahi puhtauden (sestem) tiloja. Sellaisia omistetaan esim. pojille ja tytöille määrättynä ikäkautena; ajatellaanpa synnyttämiseen yleisesti yhtyväksi ajateltavan epäpuhtauskäsityksen ohella synnyttäjän määrätyissä olosuhteissa saattavan olla erikoisen pyhyydenkin verhoama. Kolmasti kaksoset synnyttäneen vaimon ei tule kumartaa papille, hän on pyhempi kuin pappi.[753] Jopa yksinomaan erikoisen hyvillä ominaisuuksilla ja lahjoilla varustettu ihminenkin, nopealiikkeinen, kauniisti puhuva, ei kellekään kaunaa kantava, omistaa sellaisen erikoisominaisuuden, että hänellä on hyväätuottava vaikutus toisiin ihmisiin. Sellaisen henkilön kohtaaminen tuottaa onnea, häntä pyydetään pirskoittamaan suustansa vettä sairaan päälle tahi kylvettämään sairasta, jotta tämä paranisi.[754]
Neutralisointiajatuksen kannalta lienevät selitettävissä vielä muutamat sairaan pesussa käytetyn veden käyttötavat sekä eräät näihin verrattavat. Sairaan pesuvesi on vietävä Suomessa niille paikoin, mistä taudin luullaan tarttuneen, tahi hautuumaalle.[755] Samoin on myös sairaan pesuvesi ja parannuksessa tarvittavat esineet otettava niiltä tienoilta, mistä tarttumuksen luullaan olevan alkuisin, sekä vietävä pesuvedet samoille paikoille kuin mistä ne on otettukin.[756] Eräänlaista tartunnan kautta syntyväksi oletettua taudintilaa, kalmaa, jonka ajatellaan aiheutuvan vainajan tahi yleensä kuoleman yhteydessä käytettyjen esineiden koskettelemisesta sekä kirkkomaalta, parannetaan pesemällä. Kalman pesuvesi viedään hautuumaalle eli kalmistoon, siis oletettuun tartuntapaikkaan.[757] Tällöin joskus mainitaan, että vesi on vietävä siihen paikkaan hautuumaalla, mihin se ruumis on haudattu, josta kalma tarttui.[758]
Suomalaisessa taikaterapiassa kylvyt ja pesemiset ovatkin yleisiä parannusmenetelmiä. Niissä kohdistuu suurin huomio usein pesussa käytettyyn veteen. Hammastautia parannetaan valmistamalla erilaisia lisäaineita käyttämällä pesuvesi, jolla pestään kipeän hampaan puoli päätä. Vesi viedään "kolmialle" (kolmen tien haaraan), kalmarikoille, koskeen ja muurahaispesään.[759] Vienankarjalaisessa taikakylvyssä, jolla on tahdottu parantaa "itsestään metsästä tarttunutta", siis epämääräisestä lähteestä koitunutta kalmaa, joka ei ole kenenkään nostattama, pesuvesi viedään metsään, jossa sitä kaadellaan kaikkien puiden juurille, kalmasijoille (kalma sijoin), vanhalle lastukolle ja loppu vedestä astioineen koskeen.[760] Kiroista päästettäessä käytetty pesuvesi viedään muurahaispesään.[761] Pahan silmän aiheuttamaa lapsen "itkettäjää" parannetaan menettelyllä, jossa lapsi m.m. valetaan kolmeen kertaan vedellä; vesi viedään kolmen tien haaraan. "Sieltä tarttukoon, ken mukaan tahtoo."[762] Metsähiiden parannusmenetelmässä käytetty vesi kaadetaan muurahaiskekoon[763] j.n.e.